Kuluttajariitalautakunta on antanut suosituksensa tapauksessa, jossa käytetyn 5-sarjan BMW:n vasemmanpuoleisessa ajovaloumpiossa oli hintava vika.
Kuluttaja osti kangasalalaiselta autoliike SH Autotalo Oy:ltä vuoden 2013 BMW 530 -henkilöauton 24 090 eurolla marraskuussa 2023.
Autolla oli ajettu kaupanteon hetkellä 184 000 kilometriä.
Kuluttaja huomasi jo ennen kaupantekoa, että auton vasemmanpuoleisessa ajovaloumpiossa on vikaa. Autoliike suostui korjaamaan sen veloituksetta.
Kuluttaja kertoi ratkaisupyynnössään, että myyjän kanssa olisi sovittu uuden umpion asentamisesta, mutta myyjä olikin korjannut vanhan umpion paikkaamalla.
Korjaus ei kuitenkaan pitänyt, ja vika ilmaantui uudestaan alle vuoden päästä kaupanteosta. Umpion sisälle vuosi vettä, joka kasteli auton ohjainlaitteita niin, että yksi ohjainlaite vikaantui.
Lisäksi kuluttajalle selvisi helmikuussa 2024, että autolla oli kolaroitu kolme kertaa ulkomailla ennen auton tuontia Suomeen vuosina 2013 ja 2016.
Viimeisin näistä aiheutti vaurion oikeanpuoleiseen etuoveen. Kahden aiemman kolarin vaurioista ei ole tarkempaa tietoa.
Kaikkien kolarivaurioiden korjaaminen maksoi kuluttajan selvityksen mukaan ulkomailla vähintään yli 2 000 euroa.
Kuluttaja ei saanut mitään tietoa kolarihistoriasta myyjältä ennen kaupantekoa. Hän katsoi, että kolarihistoria söi 30 prosenttia auton arvosta.
Kuluttaja vaati SH Autotalo Oy:ltä ensisijaisesti kaupan purkua ja 541 euron suuruista vahingonkorvausta ajovaloumpion vianselvityksistä ja toissijaisesti 10 226 euron hinnanalennusta.
Viallisen paikatun umpion ja sen aiheuttamien vaurioiden korjaaminen olisi maksanut kuluttajan ammattilaiselta saaman kustannusarvion mukaan 2 458 euroa.
SH Autotalo Oy kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä asiassa ja syytti kuluttajaa siitä, että tämä ei ollut itse kysynyt kolarihistoriasta kaupanteon hetkellä.
Liike kiisti kuluttajan vaatimukset.
Se kiisti vastineessaan sen, että viallinen umpio olisi korjattu kehnosti ja sen, että aiemmat kolarit olisivat madaltaneet auton arvoa.
”Kolarivauriot on korjattu asianmukaisesti, koska ne eivät näy autossa enää millään tavalla. Vauriot ovat myös korjauskustannusarvioiden mukaan olleet vähäisiä, ottaen huomioon auton arvo tuolloin”, SH Autotalo arvioi vastineessaan.
”Myyjä ei suostu myöskään korvaamaan uuden valon asennusta. Valo korjattiin asianmukaisesti ja asiakas hyväksyi sen”, liike jatkoi.
SH Autotalo piti vastineessaan ”outona” sitä, että kuluttaja vaati kaupan purkua vuoden kuluttua siitä, kun ”nämä asiat ovat hänelle selvinneet”.
Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että SH Autotalo Oy maksaa kuluttajalle 3 000 euroa, sisältäen kuluttajan vaatimat vianselvityskulut ja kustannusarvion mukaisen korvauksen umpioon liittyvistä korjauskuluista.
Liikkeen tekemä viallisen ajovaloumpion paikkaus ei ollut lautakunnan mukaan asianmukainen. Osapuolet olivat sopineet nimenomaan uuden umpion asentamisesta, eivät vanhan paikkaamisesta.
Lautakunta linjaa, että kuluttajalla on ollut perusteltua aihetta odottaa, että umpio kestää pidempään.
Näin ollen kaupan kohde on ollut virheellinen kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla umpion osalta. Lautakunta kuitenkin pitää virhettä siinä määrin vähäisenä, että kaupan purulle ei ole edellytyksiä.
Aiemmista kolarivaurioista lautakunta toteaa, että ei ole näytetty tai ole syytä epäillä, etteikö kyseisiä vaurioita ole korjattu asianmukaisesti. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan autoa ei ole myöskään lunastettu kolarivaurioiden vuoksi.
Autossa ei ole siis virhettä tältä osin.
”Lautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan myyjän on ilmoitettava ennen kaupantekoa, mikäli ajoneuvo on ollut vakuutusyhtiön lunastamana tai vaurioituneena poistettuna liikennekäytöstä. Ajoneuvon muiden aiempien vaurioiden osalta tällaista velvollisuutta ei ole, mutta edellytyksenä on, että vauriot ovat asiamukaisesti korjattu”, lautakunta huomauttaa.
”Lautakunta katsoo näillä perusteilla, että kaupan kohteen ei ole näytetty olleen huonommassa kunnossa kuin kuluttajalla on perusteltua aihetta odottaa, eikä myyjällä ole ollut niitä koskien erityistä tiedonantovelvollisuutta”, ratkaisuperusteluissa lukee.