Viranomaiskirjeet siirtyvät ensi vuoden aikana verkkoon, mikä parantaa tietoturvaa, mutta houkuttelee myös huijareita. Asiantuntija listaa kolme keinoa, joilla voi varmistaa omien tietojensa turvallisuuden.
Aamulehti
Lue tiivistelmä
Jopa 2 miljoonan suomalaisen viranomaisposti muuttuu ensi vuonna sähköiseksi Suomi.fi-palvelussa.
Muutos koskee niitä, jotka ovat käyttäneet Suomi.fi-tunnistautumista, mutta eivät vielä saa viranomaisviestejä Suomi.fi-palveluun.
Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Minna Piirainen kehottaa huolehtimaan tietoturvasta kolmella keinolla: torjumalla kiireellisyyttä korostavat viestit, kirjoittamaan Suomi.fi-palvelun osoitteen osoiteriville itse ja välttämään sähköpostilinkkien klikkaamista.
Piiraisen mukaan digitaalinen viestintä parantaa tietoturvaa, koska viestit voi lukea vain vahvalla tunnistautumisella.
Jopa kahden miljoonan suomalaisen viranomaisposti muuttuu ensi vuoden aikana sähköiseksi.
Eduskunta käsittelee lakimuutosta ensi vuoden helmikuussa. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden aikana, mutta muutoksen tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Nykyisin Suomi.fi-palvelussa postinsa vastaanottaa digitaalisesti jo noin 2,4 miljoonaa suomalaista. Yhteensä Suomi.fi-tunnistusta käyttäneitä suomalaisia on 4,3 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä, että lähes kahdella miljoonalla digipalveluita joskus käyttäneellä ei vielä ole käytössä Suomi.fi-viestejä.
Kirjeposti vaihtuu ensi vuonna digitaaliseksi niillä, jotka käyttävät Suomi.fi-tunnistautumista. Niillä, jotka eivät lain voimaantulon jälkeen käytä viranomaisten digitaalisia palveluita, viranomaiskirjeet tulevat jatkossakin postitse.
Sähköiseen Suomi.fi-postilaatikkoon voi saada tulo- ja ajoneuvoveropäätökset, vaaleihin liittyvän postin ja joissakin kunnissa esimerkiksi lasten koulupaikkoihin liittyvät kirjeet.
Digi- ja väestötietoviraston ohjeessa kerrotaan, että Suomi.fi-viestien käyttöönotto tulee ensi vuoden alkupuoliskolla tarjolle tunnistautumisen yhteydessä. Kuva: Digi- ja väestötietovirasto
Tietoturva paranee
Muutoksen myötä kansalaisen tietoturva paranee, uskoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Minna Piirainen.
Sähköiset viestit voi päästä lukemaan vain vahvalla tunnistautumisella eli pankkikirjautumisella tai mobiilivarmenteella. Aiemmin viranomaisten lähettämä kirjeposti on voinut Piiraisen mukaan kadota tai päätyä väärälle vastaanottajalle.
Mikä?
Viranomaisposti sähköiseksi
Eduskunnassa on valmisteilla laki digitaalisen viestinnän ensisijaisuudesta. Lakimuutosta käsitellään alkuvuodesta.
Viranomaisposti toimitetaan vuoden 2026 aikana ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palveluun.
Täysi-ikäiset, digitaalisia palveluja käyttävät saisivat muutoksen myötä Suomi.fi-viestit käyttöön ilman erillistä suostumusta.
Muutoksella haetaan miljoonien eurojen säästöjä.
Rinnalla valmistellaan toista lakiuudistusta, joka toisi valinnanvapautta sähköisiin viestipalveluihin. Uudistuksen myötä viranomaispostia voisi vastaanottaa myös yksityisten palveluntarjoajien sovelluksiin.
Tavallisesta postista ja sähköpostista Suomi.fi-palvelun viestit erottaa myös se, että palveluun ei voi tulla viestejä tunnistamattomilta lähettäjiltä.
Vaikka tietoturva pääosin paranee, iso siirtymä uuteen palveluun houkutellee verkkohuijareita ja kalastelijoita.
Suuren osan huijausyrityksistä voi kuitenkin torjua kolmella yksinkertaisella ohjeella.
1. Torju kiire
Jos törmää viestiin, jossa kehotetaan toimimaan nopeasti, pitäisi hälytyskellojen jo soida.
”Viranomaisella ei ole ikinä kiire. Me emme hoputa emmekä painosta toimimaan paineen alla”, Piirainen sanoo.
Jos kiireellisen tuntuista viestiä epäilee huijausviestiksi, voi käydä tarkistamassa Suomi.fi-palvelun viesteistä, onko samansisältöinen viesti tullut sinnekin. Jos ei, kyseessä on todennäköisesti huijaus.
”Viranomaisella ei ole ikinä kiire. Me emme hoputa emmekä painosta.”
2. Käytä sovellusta tai kirjoita osoite itse
Suomi.fi-viestejä voi lukea joko selaimella tai sovelluksella. Sovellus on turvallinen vaihtoehto, koska sillä pääsee aina suoraan palveluun.
Jos käyttää verkkosivua, kirjautuminen on turvallisinta, kun kirjoittaa itse selaimen osoiteriville suomi.fi. Piiraisen mukaan mihinkään kirjautumista vaativaan palveluun ei saisi siirtyä Googlen tai muiden hakukoneiden kautta.
”On tosi tärkeä muistaa, että myös rikolliset ostavat näkyvyyttä hakukoneissa”, hän sanoo.
3. Älä klikkaa linkkejä
Suomi.fi-palvelun uusista viesteistä voi tilata sovelluksessa puhelimen näytölle ilmestyvän push-viestin tai erillisen sähköpostiviestin, joka kertoo saapuneesta kirjeestä.
Sähköpostiviesteissä ei kuitenkaan koskaan ole linkkejä suoraan Suomi.fi-palveluun. Jos sähköpostiin tulleessa viestissä on linkki, sitä ei tule klikata.
Piirainen täsmentää myös, ettei Suomi.fi-palvelusta koskaan laiteta tekstiviestejä eikä Whatsapp-viestejä.
Sen jälkeen, kun on kirjautunut Suomi.fi-palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, palvelussa olevat linkit ovat turvallisia klikata.
Jos tulet huijatuksi
Suomi.fi-palveluiden neuvonnasta saa apua epäilyttävän viestin tunnistamiseen. Jos ohjeista huolimatta epäilee tietojensa päätyneen vääriin käsiin, Piirainen suosittelee olemaan yhteydessä omaan pankkiin tai poliisiin.
Muutoksessa Digi- ja väestötietovirasto keskittää tukea ja viestintää erityisesti kolmelle ryhmälle: ikäihmisille, nuorille ja digiruuhkavuosia eläville. Näiden ryhmien opastamiseen ja viestintään kiinnitetään erityistä huomiota.
Digiruuhkavuosia elävillä ihmisillä tarkoitetaan keski-ikäisiä suomalaisia, jotka hoitavat sekä ikääntyneiden vanhempiensa että lastensa asioita.
Ei tule pakolliseksi
Entä sitten, jos läheinen sairastuu ja tietää, että digitaalisessa postilaatikossa odottaa maksamaton ajoneuvovero tai mätkyt?
”Tämä on yksi asia, mitä meiltä on kysytty kansalaiskiertueilla todella paljon. Jos henkilö on kykeneväinen antamaan valtuuden, Suomi.fi-valtuuksien kautta voi antaa luvan viestipalvelun käyttöön”, Piirainen sanoo.
Jos läheinen on edunvalvonnan tai vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen alainen, valtuutettu voi hoitaa asioita sähköisesti ilman erillistä valtuutusta.
Piiraisen mukaan läheisen kirjepostin tarkistamiseen liittyy yleinen virhe, johon moni suomalainen syyllistyy:
”On ehkä ihan hyvä muistaa myös se näkökulma, ettei paperikirjeitäkään saisi (omin luvin) avata. Ymmärrän, että on inhimillistä, että kun kirjeet tai laskut tulevat lattialle, avaa toisen ihmisen postit. Suomessa on kuitenkin kirjesalaisuus. Toisen ihmisen asioita ei voi hoitaa ilman valtuutusta.”
Jos haluaa postinsa yhä kirjeitse, lain voimaantulon jälkeenkin Suomi.fi-palvelun sähköiset viestit saa laitettua pois päältä. Sitä, miten digitaalisista viranomaisviesteistä voi kieltäytyä, ei ole vielä päätetty, koska lakimuutos on eduskunnan käsiteltävänä.