Myanmar|Kenraalit järjestävät näytösvaalit esittääkseen Myanmarin olevan tiellä kohti demokratiaa.
Lue tiivistelmä
Myanmarissa etsintäkuulutettu lääkäri Tayzar San järjesti aiemmin joulukuussa demokratiamielenosoituksen ja kehotti boikotoimaan sunnuntaina alkavia parlamenttivaaleja.
Asiantuntijat pitävät vaaleja teatterina, sillä sotilasjuntta on sulkenut opposition pois ehdolta ja esittää maan olevan tiellä kohti demokratiaa.
Asevoimat kaappasi vallan Myanmarissa helmikuussa 2021, ja kenraali Min Aung Hlaing on johtanut maata siitä lähtien.
Hontelo silmälasipäinen lääkäri on ”Myanmarin etsityin mies” (The Economist) ja ”juntan pahin pelko” (The Times).
Maan alla elävä Tayzar San, 36, on ollut etsintäkuulutettu vuodesta 2021. Hänen pidätykseensä johtavista tiedoista on luvattu 20 miljoonan kyatin eli noin 8 000 euron palkkio. Se vastaa moninkertaisesti tyypillistä vuosipalkkaa Myanmarissa.
Jatkuvasta pidätysvaarasta huolimatta Tayzar San on uhmannut sotilasjunttaa järjestämällä demokratiamielenosoituksia miljoonakaupunki Mandalayssa – joskin hänen uskotaan elävän kapinallisten hallussa olevalla seudulla.
”Jos juntta ei ampuisi heitä, vannon että saisin miljoonat ihmiset kaduille protestoimaan”, Tayzar San sanoi The Timesille Zoom-haastattelussa piilopaikastaan.
Viimeksi Tayzar San ja kumppanit ilmestyivät 3. joulukuuta vilkkaalle kauppakadulle. He heittelivät lehtisiä, jotka kehottivat boikotoimaan sunnuntaina 28. joulukuuta alkavia parlamenttivaaleja.
Asiantuntijat pitävät vaaleja silkkana teatterina. Varteenotettava oppositio on suljettu ehdolta.
Myanmarilainen maanpakolaismedia DVB kertoi, että Tayzar San kutsui vaaleja ”ansaksi”. Niiden avulla sotilasjuntta esittää Myanmarin olevan tiellä kohti demokratiaa, vaikka näin ei todellisuudessa ole.
”Diktatuuri on maamme yhteinen vihollinen!” Tayzar San huusi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Mielenosoituksen jälkeen hän livahti taas viranomaisten ulottuvilta. Nämä tiedottivat jäljittävänsä kahdeksaa miestä ja kahta naista tapauksen takia.
Mielenosoitusta seuranneena päivänä noin 300 sotilasta ja poliisia teki kauppakadulle ratsian, hajotti kojuja ja otti kiinni kauppiaan syytettynä junttaa vastustavan symbolin esittämisestä, kertoi maanpakolaismedia The Irrawaddy.
Kyse on kolmen keskimmäisen sormen nostamisesta ilmaan, Nälkäpeli-kirjoista ja -elokuvista tutusta eleestä, jonka myanmarilaiset ovat omaksuneet vastarinnan merkiksi.
”Kaikki tietävät, että kauppiailla ei ole mitään tekemistä Tayzar Sanin kanssa. Hallinto tarkoituksella tuhosi kojuja välittääkseen viestin, että kauppiaat kärsivät Tayzar Sanin teoista. Se on psykologista sodankäyntiä”, eräs entinen poliittinen vanki sanoi The Irrawaddylle.
Asevoimat kaappasi vallan Myanmarissa helmikuussa 2021. Siitä lähtien maata on johtanut kenraali Min Aung Hlaing ja hallitus on käynyt sisällissotaa kapinallisryhmiä vastaan.
Aung San Suu Kyi, Myanmarin valtiokansleri ja tosiasiallinen johtaja vuosina 2016–2021, tuomittiin pitkään vankeuteen oikeudenkäynneissä, joita ulkovallat pitivät poliittisena.
Vallankaappaus mullisti myös Tayzar Sanin elämän, sillä hän oli järjestämässä ensimmäistä mielenosoitusta junttaa vastaan vain kolme päivää vallankaappauksen jälkeen, kun muut oppositioaktivistit vasta tarkkailivat, mitä tuleman pitää.
Se saattoi hänet pysyvästi juntan tähtäimeen.
Joulukuun alun mielenosoituksen jälkeen sotilaat ”etsivät häntä käskynään tappaa kohdatessa”, väitti paikallinen asukas DVB:lle.
Varmalta vaikuttaa, että kiinni jääminen lopettaisi Tayzar Sanin aktivismin. Viime kesänä säädetyn lain nojalla vaaleja vastustavista joukkomielenosoituksista voi saada jopa kymmenen vuoden vankeustuomion.
Sunnuntaina alkavat parlamenttivaalit ovat ensimmäiset vallankaappauksen jälkeen. Ne järjestetään eri puolilla maata muutamassa erässä tammikuun loppuun mennessä. Silti suuressa osassa maata, kuten kapinallisten aseryhmien hallitsemilla alueilla, äänestäjät eivät pääse uurnille ensinkään.
Myanmarissa on satoja eri kapinallisjoukkoja, joista moni edustaa muita etnisiä ryhmiä kuin enemmistökansa burmalaisia.
Vielä viime vuonna kapinalliset olivat niskan päällä. Heidän arveltiin saattavan yrittää jopa Mandalayn valtaamista. Kuluneen vuoden aikana osat ovat vaihtuneet, ja asevoimat on vallannut alueita takaisin ympäri maata.
The Economist mainitsee yhdeksi syyksi Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston (USAID) alasajon presidentti Donald Trumpin alaisuudessa. Se ei tukenut kapinallisia, mutta se toimitti humanitaarista apua kapinallisten hallitsemille alueille. Avun lakattua kapinalliset ovat joutuneet käyttämään varojaan sodankäynnin sijaan asukkaiden arjen tukemiseen.
Voimasuhteiden muuttumista selittävät lehden mukaan myös, että Kiina on vetänyt tukeaan kapinallisilta, Myanmar otti vasta viime vuonna käyttöön varusmiespalveluksen ja on alkanut hyödyntää sotatoimissaan lennokkeja.