Kentille elokuussa palaava tennispelaaja Emil Ruusuvuori kertoi käyneensä silmänliiketerapiassa. Tässä jutussa kerrotaan, millaisesta terapiamuodosta on kyse.
Avaa kuvien katselu
Emil Ruusuvuori on kertonut mielensä haasteista avoimesti. Kuva: EPA-EFE / AOPJuttu tiivistettynä
- Tennispelaaja Emil Ruusuvuori palaa kentille paniikkihäiriöiden jälkeen Yhdysvaltain avoimiin grand slam -turnaukseen.
- Hän kärsi paniikkikohtauksista ja käytti EMDR-terapiaa, joka auttoi häntä käsittelemään traumojaan.
- Terapiassa hyödynnetään silmien liikkeitä ja mielen yhdistämistä kehoon negatiivisten tuntemusten käsittelyssä.
- EMDR-terapia sopii urheilijoille, sillä se voi auttaa palautumaan negatiivisista kokemuksista ja kehittää mielentaitoja.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tennispelaaja Emil Ruusuvuori, 26, palaa kentille paniikkihäiriöiden ja muiden mielen haasteiden aiheuttamien taukojen jälkeen.
Hän osallistuu tenniksen grand slam -turnaukseen Yhdysvaltain avoimiin, jonka karsintapelit alkoivat jo 18. elokuuta. Varsinainen turnaus alkaa 24. elokuuta.
Ruusuvuori kärsi paniikkikohtauksista vuosien ajan. Hän kertoi, ettei muista esimerkiksi viime vuoden Wimbledonin viimeisestä ottelusta mitään.
Avun toi lopulta EMDR eli silmänliiketerapia.
– Siinä käytiin läpi tuntikausia omia muistoja ihan lapsuudesta asti, tähän hetkeen ja tulevaisuuteenkin. Jos jotakuta kiinnostaa, niin suosittelen kokeilemaan. Ainakin itselleni toimii hyvin, Ruusuvuori kertoi Yle Urheilun haastattelussa 19.8.
Näin Ruusuvuori teki päätöksen palata tenniskentille US Openissa.
Perinteisestä terapioista poiketen silmänliiketerapialle leimallista on sen tekniikka. Pelkän puhumisen sijaan potilas seuraa katseellaan terapeutin melko lähellä olevaa sormea, kättä tai siinä olevaa esinettä, jota liikutetaan nopeasti useimmiten vaakasuorassa puolelta toiselle 20–30 kertaa.
– Olen käyttänyt erityisesti nuorten urheilijoiden kanssa myös enemmän kosketukseen tai ääneen perustuvaa bilateraalista ärsykettä. Tärkeätä on, että saadaan aikaan oikealta vasemmalle ja toisin päin siirtyvä ärsyke, kertoo psykoterapeutti, EDMR-terapeutti ja kriistyöntekijä Laura Andelin.
– Aikuisten kanssa tätä silmänliikettä stimuloin enemmän sormenliikkeen avulla.
Samanaikaisesti stimuloinnin aikana asiakkaan tulee palauttaa mieleensä traumaattinen tapahtuma tai sen osa, sekä siihen liittyvä negatiivinen, ahdistava tuntemus poisherkistämisen vaiheessa.
Menetelmää voidaan hyödyntää myös positiivisten, tulevaisuuteen suuntautuvien ajatusten ja toiveiden äärellä.
EMDR eli silmänliiketerapia
- EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) eli silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi – lyhennetysti silmänliiketerapia
- Terapiamuoto, joka on kehitetty traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) ja traumatisoituneen muistin hoitoon
- Sillä voidaan hoitaa myös lentopelkoa, addiktioita, erilaisia suorituspaineita, ahdistusta, surua, persoonallisuushäiriöitä, fobioita ja paniikkihäiriöitä, sekä onnettomuuksien ja luonnonmullistusten aiheuttamia muistoja
- EMDR-hoidossa traumaattinen muistiaines käsitellään uudelleen, mikä helpottaa muiston käsittelyä ja neutralisoi kokemuksen
- Hoidon tärkeimpänä päämääränä on vapauttaa ihminen menneisyyden haitallisista muistoista siten, että hän saa takaisin kyvyn tehdä positiivisia ja joustavia valintoja nykyisyydessä
- Hoito voi olla tehokas sekä äskettäin tapahtuneiden että menneisyydessä koettujen traumojen käsittelyssä
- Menetelmän kehitti yhdysvaltalainen psykologi Francine Shapiro (1948–2019) 1980-luvun lopussa
Lähde: Käypä hoito suositus, Suomen EMDR-yhdistys
Menetelmälle kritiikkiä, mutta Suomessa se on osa Käypä hoito -suosituksia
EMDR-hoitomuotoa on myös kritisoitu. Vaikka useiden tutkimusten mukaan hoito on tehonnut erityisesti traumaperäiseen stressihäiriöön, kriitikoiden mukaan silmänliikkeiden merkityksestä hoidossa ei ole tarpeeksi vahvoja todisteita.
Kun menetelmälle ominainen silmänliikkeiden tekeminen karsitaan pois, hoitomuoto täyttää kriitikoiden mukaan altistusterapian kriteerit.
Käypä hoito -suosituksen mukaan EMDR sopii traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Esimerkiksi läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen tai onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi joutuminen voivat johtaa stressihäiriöön.
Trauma syntyy, kun ihmisen kyky käsitellä vastoinkäymisiä loppuu: tapahtuu liikaa, liian nopeasti tai tapahtumat ylittävät käsittelykyvyn. Tapahtuma voi varastoitua hermojärjestelmään traumamuistona.
2000-luvun alkupuolella tehdyt tutkimukset osoittavat, että trauma on merkittävä riskitekijä psyykkisille häiriöille.
Tyypillinen oire voi olla takauma tapahtuneesta. Sen pelossa ihminen alkaa vältellä tilanteita, jotka palauttavat muiston.
Ihminen voi kärsiä kroonisesta yli- tai alivireysoireilusta eli olla ylivalpas tai kokea jatkuvaa ahdingon tunnetta.
EMDR-terapia voi sopia urheilijoille hyvin
Andelinin mukaan mikään taikatemppu EMDR-terapia ei ole, kuten mikään muukaan terapian muoto, mutta hänestä urheilijoille EMDR-terapia voi sopia hyvin.
– Esimerkiksi epäonnistuminen arvokilpailussa voi olla traumatisoiva ja vaikea kokemus urheilijalle, koska hän on fokusoinut kaiken siihen. Kaikille se ei suinkaan sitä ole. Mutta toiselle se voi olla hyvin vaikea kokemus, josta ylipääsemiseksi voi tarvita apua.
Andelinin mukaan urheilijoilla on usein vahva keho-mieli yhteys vaikka he ovatkin usein tottuneet enemmän keholliseen työskentelyyn. Mielen ja kehon yhteyden hyödyntäminen on hänen mielestään urheilijoille pääosin luontevaa.
Lisäksi urheilijat ovat tottuneet työskentelemään erilaisten valmentajien kanssa ja ovat erinomaisia ottamaan ohjeita vastaan.
– Varsinkin huippu-urheilijat ovat tottuneet siihen, että heitä ohjataan, tuetaan ja he vievät asioita nopeasti itseensä, ajatteluun ja käytäntöön.
Avaa kuvien katselu
Emil Ruusuvuori ei ole asettanut itselleen tulostavoitteita Yhdysvaltojen avoimiin. Kuva: Getty Images
Andelin on toiminut vuosia varsinkin nuorten urheilijoiden parissa. Hänen mielestään urheilussa opetetaan lajitaitoja ja kehontaitoja säännönmukaisesti lapsuus- ja nuoruusvaiheen läpi, mutta mielentaidot jäävät puutteellisiksi.
– Jos meillä oivallettaisiin riittävän varhaisessa vaiheessa treenata kehon lisäksi mieltä, niin meillä olisi paitsi kilpailukykykyisiä, niin myös terveitä urheilijoita, Andelin pohtii.
– Ja sehän on kaikista tärkein lähtökohta ja tavoite.