Kun niukkuuden ajat vaan jatkuvat ja kunnat ovat taloudellisesti ahdingossa, työpaikkojen ilmapiiri on heikentynyt kunta-alalla. Pelon ilmapiiri heikentää työn tehokkuutta ja herättää epäluottamusta esimieheen, mutta myös työntekijöiden välillä.
Tuon tuosta saa kuulla yllättävistä ja ennakkoon varoittamattomista koeaikapuruista. Niitä on ollut jopa hoitoalalla. Eräässä kunnassa opettajan virkasuhde purettiin koeajan lopulla puhelimitse kuulematta häntä. Tässä rikotaan lakia ja lautakunta ja sivistystoimenjohtaja on toiminut väärin. Tässä samassa kunnassa lomautettiin opettajat joitakin vuosia sitten, mikä oli omalta osaltaan aiheuttamasta epäluottamusta työnantajaan.
Huono johtajuus ja huono tiedonkulku ovat usein syynä tähän. Voiko enää puhua kuntademokratiasta ja hallintolain mukaisen hyvän hallintotavan toteutumisesta? Ei valitettavasti. Pienissä piireissä päätökset tehdään ja tiedottaminen on olematonta.
Tällä menolla kuntatyönantaja ei houkuttele tulevaisuudessa työntekijöitä, ellei työnantaja huolehdi työntekijöidensä hyvinvoinnista. On kuntia, joissa ei ole edes työnohjausta. Työnohjaus on mahdollisuus, mutta siihen menemiseen on korkea kynnys.
Kun kunnan ilmapiiri on tällainen, on tulevaisuudessa tällaisiin kuntiin vaikea saada muun muassa opettajia. Huono johtaminen ja työpaikalla tapahtuma työpaikkakiusaaminen aiheuttaa pelkoa. Tässä tilanteessa hyvin usein työyhteisöltä ei saa tukea, vaan jää yksin. Kukaan ei halua silmätikuksi. Savustaminen tehdään usein ovelasti, esimerkiksi lisäämällä työntekijän vastuita ja väsyttämällä hänet niin, että joutuu sairauslomalle. Hänet voidaan myös eristää, ja pantata tärkeitä tietoja tai olla jatkuvasti selvityksen pelossa esimiehelle. Tämä johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen.
Suomi on pieni maa ja kunnat, jossa on paljon vaihtuvuutta työntekijöissä ja muuten erikoisia piirteitä työyhteisöissä, saavat pian huomata, että hakijat karttavat kuntaa. Tiedot kulkevat yli maakuntarajojen.
Lasse Pippola
Lue myös nämä