Tukholmassa päiväseltään käyvälle Gripsholmin linna on kiinnostava ja erilainen käyntikohde.
Tukholman historiallisissa kohteissa käy aina samoin: suomalaismatkailija tuntee itsensä vähän pieneksi. On meillä kotimaassa toki runsaasti kiinnostavia käyntikohteita, näyttäviä matkailutäkyjä ja monipolvista historiaa, mutta se kuninkaallinen loisto ja historiallinen kerrostuneisuus – se meiltä uupuu.
Rakkaalla naapurimaallamme on esitellä jotain ainutlaatuista. Meillä on presidentti ja eduskuntatalo, heillä kuningas ja hovihistoria, jossa riittää kultaa, kimallusta, taideaarteita ja näyttäviä linnoja.
Yksi esimerkki ja kiehtova käyntikohde on Gripsholmin linna, joka sijaitsee idyllisessä Mariefredin pikkukaupungissa Keski-Ruotsissa. Mariefredissä voi myös yöpyä, eikä huono valinta ole aivan ytimessä sijaitseva kaunis Gripsholms Wärdhus & Hotel, jossa päivävieras voi myös lounastaa.
Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
500 vuoden patinat
Linnassa saa toki vaeltaa omin päin, mutta opastetulla kierroksella vierailusta saa irti kokemuksen, joka avaa peräti elämyksellisesti historian vaiheita.
Ensimmäisenä Gripsholmin linnassa vierailijoita tervehtii John-Erik Franzénin maalaama muotokuva nykyisestä kuningasperheestä. Kuningas Kaarle XVI Kustaa kuvattiin kuningatar Silvian ja pariskunnan kolmen lapsen kanssa vuosina 1984–85. Ja on maalaukseen mahdutettu myös kansallinen ylpeys eli Volvo.
Gripsholmin linnan juuret ulottuvat 500 vuoden taakse. Linnan rakennutti mahtikuningas Kustaa Vaasa (1496–1560) vuonna 1537, rakennusmestarina kuulu saksalainen Henrik von Cöllen.
Linna sijaitsee idyllisessä miljöössä Mälarenjärven rannalla Strängnäsin kunnassa Södermanlandin maakunnassa. Perille ajaa Tukholman keskustassa hieman yli tunnissa, ruuhka-aikoina tosin kannattaa varata puolitoista tuntia aikaa: lukuisille saarille rakentuneen Tukholman liikenne kun on tunnetusti joskus hermoja riipivän tukkoista. Junamatka Tukholmasta kestää kaksi tuntia.
Linnan uumenissa on lukuisia näyttäviä peilisaleja, taide-esineillä sisustettuja korkeita huoneita, kauniita kalusteryhmiä, huikaisevan kauniita astiastoja – ja kätkeepä linna sisuksiinsa myös yhden Euroopan parhaiten säilyneistä 1700-luvun teattereista.
Teatterin perusti suosikkilinnaansa Kustaa III (Ruotsin kuninkaana 1771–1792), joka oli koko ikänsä viehättynyt teatterista, naamioista ja roolileikeistä. Teatteri sijaitsee yhdessä linnan pyöreistä renessanssitorneista.
Teatterin katsomo ei ole suuren suuri, mutta tilan akustiikka on erinomainen.
Kaarlen kamarista valtiosaliin
Linnan varmasti useiden satojen huoneiden seinillä on näyttäviä restauroituja gobeliineja, arvonsa mukaisesti puhdistettuja maalauksia, kiillotettuja koriste-esineitä, kullattuja ornamentteja ja näyttäviä kattomaalauksia.
Valtavan valtiosalin näyttävintä antia ovat kattomaalaukset sekä Kustaa Vaasan ja hänen aikalaistensa eurooppalaisten hallitsijoiden kokovartalomuotokuvat.
Linnan ehkä kuuluisin huonetila on 1500-luvulta peräisin oleva ja hyvin säilynyt Kaarle-herttuan kamari. Kaarle herttua eli Kaarle IX oli Kustaa Vaasan poika ja Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611.
Näyttävimpiä tiloja omasta mielestäni on Kustaa III:n pyöreä salonki eli valkoinen salonki.
Vierailijan kannattaa linnakierroksella tähyillä seinille, sillä Gripsholmiin on sijoitettu Ruotsin valtion yli 5 000 teoksen muotokuvakokoelma, joka sisältää merkittävien ruotsalaisten muotokuvia Kustaa Vaasan ajoista aina nykypäivään asti.
Muotokuvakokoelma täydentää vuosittain ansioituneen ruotsalaisen naisen tai miehen ns. kunniamuotokuvalla. Näihin lahjoituksiin kuuluneet muun muassa Alice Babsin, Astrid Lindgrenin, Greta Garbon, Ingmar Bergmanin, Birgit Nilssonin, Alva Myrdalin, Björn Borgin ja Benny Anderssonin teokset.
Tuorein tulokas on valokuvaaja Magnus Ragnvidin maalausta muistuttava teos viimeisillään raskaana olevasta huippu-uimari Sarah Sjöströmistä.
Veli veljen vankina
Gripsholmin linnan monipolviseen historiaan kuuluu myös aika vankilana. Ruotsin kuningas Eerik XIV (1533–1577) piti veljeään Juhanaa ja tämän puolisoa Katariina Jagellonicaa vankeina Gripsholmissa vuodet 1563–1567. Eerik XIV nousi valtaan vuonna 1560 isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana.
Onpa linnassa myös syntynyt kuningas. Sigismund syntyi Gripsholmissa. Hän oli Ruotsin kuningas Juhana III:n ja puolalaisen prinsessa Katariina Jagellonican poika. Sigismund oli Ruotsin kuninkaana varsin lyhyen ajan eli vuodet 1592–1599. Puolan kuninkaana hän sen sijaan hallitsi vuodet 1587–1632.
Vankeusvaiheet saivat jatkoa, kun Juhana III sulki Eerikin ja tämän puolison Kaarina Maununtyttären Gripsholmiin vuosiksi 1571–1573.
Kustaa IV Aadolf (Ruotsin kuninkaana 1792–1809) oli hänkin joitakin kuukausia vankina Gripsholmissa tultuaan syrjäytetyksi valtaistuimelta vuonna 1809.
Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Matkatuliaisia kuningasmielisille!
Ja kuka fanittaa naapurimaan kuninkaallisia tai hoviesineistöä ylisummana, niin hän ei lähde linnan lahjatavaramyymälästä tyhjin käsin. Kungliga Slottsboden -myymälässä on laaja valikoima matkatuliaisia: kirjoja, koriste-esineitä, posliinia, ruukkuja, tarjottimia ja asusteita. Valittavana on myös sisustustuotteita, joiden kuviot mukailevat kuninkaallisten kokoelmien alkuperäisiä kankaita. Tarjolla on myös teetä, kahvia ja makeisia kauniissa pakkauksissa.
Linnoista ja historiasta kiinnostuneen ehdoton hittiostos on Kungliga Slotten -kirja, jossa käydään tarinoiden, tapahtumien ja ihmisten kautta Ruotsin linnojen ja palatsien vaiherikkaita vuosikymmeniä ja vuosisatoja. Kirja maksaa 225 kruunua eli noin 23 euroa.