Vladimir Putinin tavoitteena on korruptoida Donald Trumpin hallinto ja ajaa Yhdysvallat pois Euroopasta, puolalainen tutkija Marek Menkiszak varoittaa. Venäjältä tulee silti myös monia ”hyviä uutisia”.
Lue tiivistelmä
Puolalainen Venäjä-tutkija Marek Menkiszak varoittaa, että Vladimir Putinin tavoitteena on tuhota Euroopan turvallisuusjärjestys ja ajaa Yhdysvallat pois Euroopasta.
Menkiszakin mukaan Venäjä yrittää korruptoida Donald Trumpin hallintoa ja saada Euroopan lopettamaan Ukrainan tukemisen.
Tutkija pitää mahdollisena, että Venäjä testaa Naton yhtenäisyyttä aloittamalla rajoitetun sotaoperaation jotain Naton jäsenmaata vastaan.
Menkiszakin mukaan Putin on auttanut Eurooppaa heräämään todellisuuteen ja saanut muun muassa Suomen ja Ruotsin liittymään Natoon.
Puolalainen tutkija Marek Menkiszak, 54, ei ole laajalle suomalaisyleisölle tuttu henkilönä, mutta Suomi on maana hänelle itselleen hyvin tuttu.
– Kävin Helsingissä ensimmäisen kerran joulukuussa 1992. Se ei ollut erityisen mukavaa aikaa, ei Puolalle eikä Suomelle, hän kuvailee.
Vuonna 1992 Neuvostoliitto oli juuri hajonnut, mutta silloisen maailman uudet palaset eivät olleet asettuneet vielä kohdilleen.
Idänkaupan romahdus vauhditti tuolloin lamaa Suomessa. Puola tunsi puolestaan olonsa turvattomaksi, sillä se ei luottanut uuden Venäjän pysyvään muutokseen kohti demokratiaa. Lopulta Puola hakeutuikin ensimmäisessä mahdollisessa aallossa puolustusliitto Naton jäseneksi vuonna 1999.
Sittemmin Menkiszak on käynyt Suomessa usein. Vuonna 2013 hän jopa asui Helsingissä. Tuolloin hän vietti muutaman kuukauden Ulkopoliittisen instituutin vierailevana tutkijana ja julkaisi muun muassa selvityksen Venäjän tavoitteista Syyriassa.
Nykyisin Menkiszak työskentelee Varsovassa toimivassa Idäntutkimuksen keskuksessa (Ośrodek Studiów Wschodnich – OSW). Ajatuspajan Venäjä-osastoa hän on johtanut vuodesta 2006 alkaen. Oman tehtävänsä hän määrittelee näin:
– Koska olen ollut Venäjän-osaston johtaja jo 19 vuoden ajan, minun tehtäväni on ymmärtää Venäjän strategiaa ja taktiikkaa.
Puolalainen Venäjä-tutkija Marek Menkiszak vieraili Helsingissä joulukuun alkupuolella. Kuva: Arja Paananen / IS
Menkiszakia kuunnellessa käy pian selväksi, että hänen ymmärryksensä on jäsentynyt hyvin suoraksi viestiksi.
Vaikka Menkiszak on pääosin samaa mieltä kuin esimerkiksi suomalaiset johtavat Venäjän tutkijat, puolalainen tausta tuo hänen ilmaisuunsa vielä tiettyä uutta kierrettä.
Mikä on siis Venäjän strateginen tavoite?
– Venäjän tavoitteena on tuhota nykyinen eurooppalainen turvallisuusjärjestys, tuhota ja purkaa Naton puolustusliitto, heikentää Euroopan unionia ja ajaa amerikkalaiset pois Euroopasta, Menkiszak luettelee.
Venäjä havittelee hänen mukaansa tätä kaikkea, jotta se voisi luoda itselleen ”puskurivyöhykkeen” Eurooppaan. Eikä vyöhyke koskisi enää vain Neuvostoliiton hallitsemaa entistä Varsovan liiton aluetta, vaan se alkaisi etelämpää ja ulottuisi pohjoiseen aina Suomen ja Norjan rajoille asti.
-
Vladimir Putin vaati joulukuussa 2021, että Naton olisi käytännössä palattava vuoden 1997 rajoilleen. Sergei Lavrovin mukaan vaatimus on yhä voimassa.
– Venäjä haluaa luoda puskurivyöhykkeen, jotta manner olisi avoimena Venäjän tulevalle tunkeutumiselle Eurooppaan, Menkiszak selventää.
Venäjä haluaa luoda puskurivyöhykkeen, jotta manner olisi avoimena Venäjän tulevalle tunkeutumiselle Eurooppaan.
Useat muutkin tutkijat ja Euroopan johtajat ovat varoittaneet jo pitkään, että Venäjän tavoitteet eivät ole pelkästään Ukrainassa. Kriitikot ovat puolestaan väittäneet, että varoittelu on turhaa pelottelua sen vuoksi, että Venäjä ei koskaan hyökkäisi itseään vahvempaa vastaan eli Natoa vastaan.
Menkiszakin mukaan Putinin hallinto laskee kuitenkin nyt sen varaan, että sen ei välttämättä edes tarvitse käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseen.
Tämä ajattelu on taustalla, kun Venäjä teeskentelee nyt rauhanprosessia, pelottelee Euroopan johtajia ja tarjoaa houkuttelevia kauppadiilejä Yhdysvaltain johtajalle Donald Trumpille.
– He haluavat saada ennen kaikkea eurooppalaiset lopettamaan Ukrainan tukemisen, sillä heidän mielestään Eurooppa on ainoa merkittävä este heidän tiellään voittoon.
Taiteilija Kaya Mar toi joulukuun alussa satiirisen taulunsa näytille Britannian pääministerin virka-asunnon edustalle. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tarjoilee taulussa Volodymyr Zelenskyin syötäväksi Vladimir Putinille. Kuva: TOLGA AKMEN
Menkiszakin mukaan Venäjän Yhdysvalloille tarjoama uusi ystävyyspolitiikka ei ole myöskään aitoa, vaan tarkkaan laskelmoitua Trumpin ja hänen hallintonsa hyväksikäyttöä.
– He eivät pidä Yhdysvaltoja potentiaalisena kumppanina todellisessa mielessä. He pitävät Yhdysvaltoja aina päävihollisenaan ja olemassaolonsa uhkana.
Miksi Venäjä silti liehittelee Trumpia?
– Pohjimmiltaan he yrittävät lahjoa ja korruptoida Trumpin koko lähipiirin, Menkiszak selittää.
– He haluavat luoda Trumpin lähellä oleville yksityishenkilöille illuusion yhteistyön eduista ja taloudellisista eduista, joita tarjotaan nimenoman henkilökohtaisesti heille – ei Yhdysvalloille maana eikä edes suurille yrityksille.
Ukrainan kohtalosta käydään kauppaa Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. Kuvassa vasemmalta Vladimir Putinin ulkopoliittinen avustaja Juri Ushakov, Donald Trumpin vävy Jared Kushner, Putinin erityislähettiläs Kirill Dmitrijev ja Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff. Kuva: Kristina Kormilitsyna
Menkiszakin mukaan Kremlin tavoitteena on, että Trumpin hallinto aloittaisi Venäjän kanssa yhteistyön, jota ei sidottaisi millään tavoin Ukrainan rauhaan.
– Yhdysvaltain Venäjän vastaiset sanktiot poistettaisiin sen jälkeen väistämättä, ja se tekisi puolestaan Euroopalle erittäin vaikeaksi jatkaa yhtenäistä omaa politiikkaansa Venäjä-pakotteiden suhteen.
Menkiszakin mukaan Putin ja hänen hallintonsa eivät myöskään arvosta Trumpia aidosti, vaikka antavatkin niin ymmärtää. Venäjä pitää Trumpia pikemminkin välineenä, jonka avulla voi vahvistaa lännen sisäistä sekasortoa ja ristiriitoja.
– He pitävät Trumpia oireena Yhdysvaltojen kriisistä ja laajemmastakin lännen kriisistä.
Venäjä pyrkii käyttämään manipuloinnille altista Trumpia hyväkseen siten, että hänen avullaan he voisivat pakottaa Ukrainan antautumaan. Toinen vaihtoehto on pyöritellä ja väsyttää Trumpia niin, että hänen mielenkiintonsa siirtyy jonnekin aivan muualle.
– He haluavat saada Trumpin kyllästymään Ukrainaan ja vetämään pois kaiken tukensa Ukrainalta.
Ukrainalaiset joukot tulittivat haupitsilla Venäjän joukkoja Pokrovskin lähellä Donetskin alueella. Kuva: REUTERS
Menkiszak kutsuu tämänhetkistä olotilaa Venäjän ja lännen välillä ”todelliseksi sodaksi”, ei pelkästään hybridisodaksi.
– Venäläiset itse näkevät asian niin. He eivät usko taistelevansa ukrainalaisia vastaan, vaan he uskovat taistelevansa Natoa vastaan Ukrainan alueella.
– Tämä on sen vuoksi jo sotaa. Tämä on sotaa, koska Venäjä käyttää meitä vastaan kaikkia mahdollisia keinoja lukuun ottamatta kineettistä sodankäyntiä, Menkiszak sanoo.
Kineettisellä sodankäynnillä tarkoitetaan suoraa aseellista voimankäyttöä.
Ukrainalaiset sotilaat harjoittelevat ampumista maaleihin, joissa on Vladimir Putinin kuva. Kuva: Sofia Gatilova / REUTERS
Menkiszak pitää mahdollisena myös sitä, että Venäjä testaa lähitulevaisuudessa Naton yhtenäisyyttä aloittamalla rajoitetun sotaoperaation jotain Naton jäsenmaata vastaan. Hänen mukaansa kyse ei olisi tuolloin niinkään jonkin alueen valtaamisesta, vaan uhkavaatimuksen esittämisestä. Venäjän tavoitteena olisi saada Naton jäsenmaat empimään keskinäistä puolustustaan eli 5. artiklan aktivoimista.
Tavallisesti sotilaallisen uhan todennäköisyyttä arvioidaan pohtimalla, onko jollain taholla sotilaallista kyvykkyyttä ja tahtoa tai aikomusta käyttää sitä omia päämääriään varten.
Menkiszakin mukaan Naton tulisi ymmärtää, että Venäjän strategisessa kulttuurissa nämä elementit saavat aivan erilaisen painoarvon kuin läntisessä ajattelussa.
– Venäjän strategisessa kulttuurissa omat voimavarat eivät ole niin tärkeitä kuin poliittinen tahto käyttää niitä. He uskovat puolestaan, että meillä lännessä on heikko poliittinen tahto käyttää meidän omia sotilaallisia voimavarojamme.
– Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa he ovat hyvin alttiita hyökkäämään, vaikka voimatasapaino ei ole heidän edukseen. Riittäisi, että he uskovat meidän pelkäävän käyttää omia kykyjämme heitä vastaan.
Mielikuva heikosta ja hajanaisesta lännestä on Menkiszakin mukaan kuin houkutteleva kutsu Venäjälle.
– Jos annamme kuvan, että olemme jakautuneita, pelokkaita ja vailla päättäväisyyttä, me suorastaan kutsumme heidät testaamaan meitä ja aiheuttamaan meille todellista vahinkoa.
– He tekevät sen silloin, kun he näkevät tilaisuuden koittaneen. Eivätkä he nojaa niinkään omaan vahvuuteensa, vaan he panostavat meidän heikkouksiimme.
Eivätkä he nojaa niinkään omaan vahvuuteensa, vaan he panostavat meidän heikkouksiimme.
Venäjän iskuissa vaurioituneet rakennukset ja rauniot näkyvät droonilla otetussa kuvassa etulinjan lähellä Donetskin alueella. Kuva: UKRAINIAN ARMED FORCES, Oleg Petrasiuk / Ukrainian Armed Forces / REUTERS
Entäs ne hyvät uutiset?
Menkiszakin mukaan Venäjä ei pysty voittamaan Ukrainaa sotilaallisesti ainakaan lähivuosina, mikäli Ukrainan saama tuki jatkuu nykyisellä tasollaan. Donbasin alueen valtaaminen kokonaan veisi Venäjältä arviolta vielä kolme vuotta.
Toinen ”hyvä uutinen” on, että Venäjän taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti. Pakotteiden vaikutus näkyy yhä kovemmin, ja venäläiset ymmärtävät sen.
Kaikki pitkän tähtäimen trendit ovat myös Venäjän kannalta negatiivisia. Ongelmia tuovat riippuvuus fossiilisista polttoaineista, ilmastonmuutos ja aleneva syntyvyys.
– Venäjällä ei ole valoisa tulevaisuus seuraavina vuosikymmeninä. Siksi he ovat nyt niin kiireisiä yrittäessään varmistaa itselleen parhaan mahdollisen lopputuleman.
Vladimir Putin on tullut auttaneeksi Eurooppaa jo monella tavalla, Marek Menkiszak sanoo. Kuva: Vladimir Smirnov
Menkiszakin mukaan hyvää on sekin, että Venäjän nykyinen käytös on niin räikeää ja aggressiivista, että Eurooppa herää vihdoinkin todellisuuteen.
– Sanon tämän puoliksi vitsinä, mutta venäläiset ovat aina auttaneet meitä, joten uskon heihin nytkin. Putinhan on kuin meidän paras liittolaisemme, Menkiszak ironisoi.
Ajatuskulku liittyy siihen vanhaan vääjäämättömyyteen, jonka Venäjän entinen pääministeri Viktor Tshernomyrdin puki muotoon: ”Parasta yritettiin, mutta kävi kuten aina käy.” Ukrainan sodankaan kohdalla kaikki ei ole mennyt niin kuin Putin alkujaan kuvitteli.
– Putin on todellakin tehnyt ihmeitä, kun hän sai esimerkiksi Suomen ja Ruotsin liittymään Natoon. Ilman häntä, ilman hänen aggressiivista politiikkaansa, sitä ei olisi tapahtunut, Menkiszak muistuttaa.
– Uskon siis, että venäläiset todella pitävät meidät hereillä. He panevat meidät liikkeelle aggressiivisuudellaan ja karkeudellaan. Positiivisesti ajatellen he siis pakottavat meidät tekemään sen, mitä meidän pitää tehdä oman puolustuksemme eteen.
Putinin mukaan Puola ”pakotti” Hitlerin hyökkäämään ensin
Saksalainen taistelulaiva SMS Schleswig-Holstein tulitti puolalaista ammusvarastoa 1. syyskuuta 1939 Westerplatten niemimaalla. Kuva: Ullstein Bild / All Over Press
Suomen tavoin myös Puola on nykyisin Venäjän aggressiivisen historiapolitiikan kohteena. Vladimir Putin hakee aina näennäisen oikeutuksen toiminnalleen historiasta, jota vääristellään Kremlin tarpeiden mukaiseksi.
Putin luo mielikuvaa, jonka mukaan hänen nykyinen sotansa Ukrainassa on ikään kuin suoraa jatkumoa toisesta maailmansodasta, jossa Neuvostoliitto oli ”puhtoinen uhri”. Venäjän uhrikertomus alkaa kesäkuusta 1941, jolloin Adolf Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Marek Menkiszakin mukaan Putin on vääristellyt Puolan historiaa niin paljon, että siitä voisi puhua kokonaisen päivän. Mutta asian havainnollistamiseksi riittää, kun ottaa yhden esimerkin:
– Kuulemma se olikin Puola, joka aloitti toisen maailmansodan, Menkiszak lausuu ironisesti.
Tällaista vääristeltyä tulkintaa Putin tarjosi esimerkiksi Tucker Carlsonin haastattelussa. Putinin sekava selitys kulki niin, että Puola veljeili ennen toisen maailmansodan alkua natsi-Saksan kanssa, muttei kuitenkaan suostunut Saksan esittämään alueluovutukseen Danzigin käytävässä, joten Puola oli itse yhteistyöhaluton ja syyllinen siihen, että ”Hitler oli pakotettu” hyökkäämään Puolaan.
Tosiasiassa Josif Stalin ja Hitler olivat sopineet Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, että he jakavat keskenään Puolan. Hitler aloitti Puolan länsiosista 1. syyskuuta 1939, ja Stalin hyökkäsi Puolan itäosiin 17. syyskuuta 1939.
Talvisodan Stalin aloitti niin ikään salaisen lisäpöytäkirjan turvin. Suomi oli sovittu siinä kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin.