Venäjän taloudellinen tilanne tuo mieleen Neuvostoliiton viimeiset vuodet, kirjoittaa venäläinen taloustoimittaja Tatiana Rybakova The Moscow Timesin kolumnissaan. Toimittaja kertoo kokeneensa ”déjà-vun” luettuaan valtiovarainministeriön talousennusteita sekä seurattuaan presidentti Vladimir Putinin vuotuista lehdistötilaisuutta aikaisemmin joulukuussa.
– Olen nähnyt tämän aikaisemminkin. Olen kuullut nämä sanat, nämä selitykset, 1980-luvun jälkipuoliskolla. Kysymys ei ole enää siitä, ovatko yhtäläisyydet tosia – sillä ne ovat – vaan siitä, päättyykö tarina samalla tavalla vai onko Venäjä matkalla kohti toisenlaista loppunäytöstä, Rybakova kirjoittaa.
Venäjä painii lukuisten taloudellisten haasteiden kanssa. Maan talouskasvu sakkaa, samalla kun inflaatio ja korot ovat korkealla. Presidentti Putin myönsi tiedotustilaisuudessaan Venäjän taloden kasvaneen tänä vuonna vaatimattomasti prosentilla, mutta sanoi kuitenkin Venäjän talouden kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä enemmän kuin euroalueen.
Rybakovan mukaan Putinin puheissa on selittelyn makua.
– En voinut olla muistelematta myöhäisen Neuvostoliiton tapaa verrata vallitsevaa taloustilannetta aina vuoteen 1913, hän kirjoittaa.
Vuosi 1913 oli viimeinen rauhan vuosi Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa ja tsaarinvallan kaatumista.
– Riippumatta siitä, kuinka tyhjiä hyllyt olivat tai kuinka pitkiä jonot olivat, viralliset tilastot osoittivat poikkeuksetta, että kansalaiset elivät paremmin ja onnellisempina kuin koskaan aiemmin. Harva uskoi siihen silloin, ja harva usko siihen nytkään.
Putin ja Venäjän talouspolitiikan arkkitehdit eivät pysty myöntämään ongelmiaan, ja jopa hidastunut talouskasvu yritetään esittää keinona inflaation kuriin saamiseksi. Talouskasvu hidastuu siis ”suunnitelman mukaan”, Rybakova kuvailee sarkastisesti.
Virallisissa venäläisissä arvioissa öljynhinnan arvioidaan nousevan 69 dollariin tynnyriltä vuoteen 2031 mennessä, kun venäläisen öljyn hinta on pakotteiden johdosta tänä vuonna laskenut alimmillaan jopa alle 35 dollarin. Rybakova pitää arviota aivan liian optimistisena, sillä esimerkiksi Iranin ja Venezuelan öljyä on markkinoille saatu toistaiseksi rajoitetusti eikä Saudi-Arabia ole poistanut tuotantorajoituksiaan.
– Jos tämä déjà vu on enemmän kuin pelkkä psykologinen kokemus, on mahdollista hahmotella aikajana sille, kuinka kauan Venäjän talous kestää. Öljyn hinta romahti vuonna 1985. Vaikka Neuvostoliitto pysyi pystyssä vuoteen 1991 saakka, sen talous muuttui käytännössä toimintakyvyttömäksi jo vuoteen 1989 mennessä.
Venäjän lähtötilanne on markkinatalousmaana parempi kuin Neuvostoliiton, Rybakova myöntää, ja venäläiset ovat toistaiseksi kestäneet korkeat korot ja nousevat verot. Mutta kansalaisten kärsivällisyys voi päättyä nopeasti, etenkin suurten puolustusmenojen myötä, Rybakova uskoo.
Historia ei toista itseään, venäläistoimittaja päättää, mutta talouden ennusmerkit eivät lupaa Venäjän hallinnolle hyvää.
– Kun taloudelliset narratiivit alkavat kuulostamaan tutuilta, on vaikea olla ryhtymättä laskemaan vuosia.
Poimintoja videosisällöistämme