- Oikeuskansleri Janne Salminen pitää poikkeuksellisena, että joihinkin hallituksen virkanimityksiin joudutaan puuttumaan toistuvasti.
- Oikeuskanslerinviraston mukaan tänä vuonna kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan nimitysvalmistelussa ykkösehdokkaiden ansioita ei perusteltu riittävästi.
- Salminen harkitsisi, tulisiko viranhakijoiden oikeusturvan parantamiseksi valitusoikeutta laajentaa ylimpiin virkoihin.
Oikeuskanslerin työhuone on arvovaltaisella paikalla valtioneuvoston linnassa. Ikkunoista on näkymä Senaatintorille, yliopistolle ja tuomiokirkolle.
Työhuone on myös näköalapaikka hallituksen lakiesityksiin ja virkanimityksiin. Oikeuskansleri vastaa hallituksen toimien laillisuusvalvonnasta – siis siitä, että ratkaisut ovat lakien mukaisia. Oikeuskansleri ei voi kuitenkaan estää päätöksentekoa.
Kolme hallituksen kesän ja syksyn aikana tekemää virkanimitystä on herättänyt epäilyjä poliittisesta nimityksestä tai yrityksestä siihen – termin kielteisessä merkityksessä.
Nyt oikeuskansleri Janne Salminen kertoo Ylen haastattelussa näkemyksensä virkanimityksistä.
Salminen pitää poikkeuksellisena sitä, että oikeuskansleri joutuu puuttumaan yksittäiseen virkanimitykseen toistuvasti.
– Se, että näihin nimityksiin puututaan oikeuskanslerin ennakollisessa laillisuusvalvonnassa, ei sinänsä ole poikkeuksellista. Poikkeuksellista on se, että johonkin yksittäiseen asiaan puututaan useampaan otteeseen.
Oikeuskansleri Janne Salminen pitää poikkeuksellisena, jos oikeuskansleri joutuu useampaan otteeseen puuttumaan samaan valtioneuvoston virkanimitykseen.
Näin kävi esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) kuuluvan taide- ja kulttuuripolitiikan ylijohtajan nimityksessä, jonka Janne Salminen sai tuoreena laillisuusvalvojana pöydälleen.
Oikeuskanslerinvirasto joutui useampaan otteeseen puuttumaan valmisteluun ja siihen, miten nimitettävän pätevyyttä perusteltiin puutteellisesti verrattuna muihin hakijoihin.
Nämä nimitykset ovat herättäneet arvostelua
- Ensin RKP:n ministeri ajoi puolueen entistä poliittista valtiosihteeriä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston johtoon. Nimitysyrityksestä ovat kertoneet tarkemmin Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat.
- Oikeuskansleri puuttui nimitykseen, koska hakijoiden pätevyyttä ei oltu riittävästi huomioitu ja vertailtu. Ministeri Sandra Bergqvist vaihtoi ehdokasta ja nimitys toteutui päivää ennen kuin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pesti siirtyi kristillisdemokraateille.
- Sitten kokoomusministeri Anna-Kaisa Ikonen nosti kokoomuslaisen peruskoulun rehtorin valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston päälliköksi ohi kokeneiden kunnanjohtajien ja vt. osastopäällikön.
- Neljä viikkoa sitten kokoomusministeri Mari-Leena Talvitie valitsi opetus- ja kulttuuriministeriön taide- ja kulttuuripolitiikan ylijohtajaksi kokoomustaustaisen kirkollisen johtajan. Oikeuskansleri puuttui esitysluonnokseen useampaan otteeseen ennen kuin salli viedä nimityksen valtioneuvoston istuntoon.
OKM:n ylijohtajien nimityksissä oli poikkeuksellisia käänteitä
Ensimmäisen OKM:n nimityksen kohdalla ministeri vaihtoi ehdokastaan sen jälkeen, kun nimitysesitys oli jo valtioneuvoston listalla ja silloinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui siihen.
Toisen nimityksen kohdalla valmistelu siirrettiin poikkeuksellisesti hallinto-osastolta suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön alaisuuteen.
Ovatko tämän tyyppiset ratkaisut normaaleja nimitysprosesseja?
– No, eiväthän ne tietenkään mitenkään tavoiteltavia ole. Mutta näinkin voi tapahtua.
Oikeuskansleri: Toivottavasti OKM arvioi itse toimintaansa
Oikeuskansleri ei kuitenkaan lähde väittämään julkisuudessa arvosteltuja opetus- ja kulttuuriministeriön nimityksiä kielteisessä mielessä poliittisiksi virkanimityksiksi.
Janne Salminen kuitenkin toivoo, että arvosteltu opetus- ja kulttuuriministeriö arvioisi omaa toimintaansa virkanimityksissä.
Voiko kesän ja syksyn perusteella sanoa, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi parantamisen varaa omassa nimitysvalmistelussaan?
– Joku muu voi sanoa, mutta ei ole varsinaisesti oikeuskanslerin asia. Aina on parantamisen varaa. Ministeriö toivottavasti myös itse arvioi omaa toimintaansa. Täältä ei arvosanoja anneta kenellekään.
Avaa kuvien katselu
Oikeuskansleri ei ohjeista, keitä virkoihin voidaan esittää. Virasto huolehtii, että nimitykset tehdään esimerkiksi kelpoisuusvaatimusten ja ansioiden vertailun osalta laillisesti. Kuva: Thomas Hagström / YleSähköpostit kielivät suorasanaisesta palautteesta ministeriölle
Oikeuskansleri on virkansa puolesta haastattelussa pidättyväinen, mutta Ylen saamat oikeuskanslerinviraston viestit opetus- ja kulttuuriministeriön virkahenkilöille ovat selväkielistä tekstiä.
Oikeuskanslerinvirasto huomautti toisessa tapauksessa nimitysmuistion puutteista kuudella eri sähköpostilla, joistakin asioista toistuvasti.
Kun OKM:n nimityksiä valmisteltiin, muistioluonnokset kävivät oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa ennen valtioneuvoston istuntoa. Oikeuskanslerinvirasto ei ollut valmistelupapereiden perusteella vakuuttunut, että virkoihin oltiin nimittämässä ansioituneimpia hakijoita, tai että nimitysmuistiot olisivat antaneet oikean kuvan valittavaksi esitettyjen ansioista.
Näin oikeuskanslerinvirasto moitti nimitysvalmisteluja
Oikeuskanslerinviraston kommentteja Sandra Bergqvistin ensimmäisen, valitsematta jääneen ehdokkaan nimitysmuistioluonnoksiin. Oikeuskanslerinvirasto kehotti lopulta poistamaan nimityksen valtioneuvoston istunnosta.
”Nimitysmuistiossa jää edellä mainituista syistä vielä avoimeksi, mistä syystä virkaan nyt esitetään nimitettäväksi henkilöä, jonka johtamiskokemus on vähäisempää, osin jopa huomattavasti vähäisempää, kuin haastatteluun valituilla ansioituneimmilla kilpahakijoilla.”
”…eikä esittelyasiakirjojen perusteella voi vakuuttua siitä, että nimitysharkintaa käytettäisiin lain ja erityisesti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti niin, että nimitettäväksi esitettäisiin tehtävän menestyksellisen hoitamisen ja kelpoisuusvaatimusten objektiivisen soveltamisen valossa ansioitunein henkilö.”
Oikeuskanslerinviraston kommentteja valtioneuvoston nimittämän, Mari-Leena Talvitien ehdokkaan esittelymuistioluonnoksiin:
”Ministeriössä harkittava kysymys on, onko virkaan nimitettäväksi ehdotetulla riittävästi täytettävänä olevan viran tehtäväalaan liittyvää kokemusta ja osaamista…” ”…perustelemaan hänen nimityksensä ohi osaston toimialaan selvästikin enemmän perehtyneen henkilön.”
”Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa arvioidaan muun ohessa, onko muistiossa kerrottu hakijoiden tehtävän kannalta merkityksellisistä ansioista rehellisesti ja avoimesti. Tästä näkökulmasta katson, että muistio ei edelleenkään anna oikeaa kuvaa nimitettäväksi esitetyn henkilön ansioista, mikä on ongelmallista muiden hakijoiden oikeusturvan kannalta.”
”Perusteluihin sisältyy myös edelleen nimitettäväksi esitetyn henkilön ansioiden sen kaltaisia kuvailuja, jotka syövät perustelujen uskottavuutta ja antavat ansioista osin jopa harhaanjohtavan kuvan.”
Oikeuskanslerin mukaan näin perustavanlaatuiset huomiot nimitysvalmisteluun ovat yksittäistapauksia. Kolmen kuukauden kokemuksen perusteella Janne Salminen arvelee, että 15–20 prosenttiin nimitysvalmisteluista kohdistuu oikeuskanslerin huomioita.
– Yllättävän suureen määrään liittyy kuitenkin joitakin huomioita ja tarkistettavaa – ja osa on ihan merkittäviäkin. Yleiskuva on kuitenkin varsin hyvä.
– Olisi aina hyvä, jos se luku olisi pienempi. On hyvä, että erityisen vakavia tapauksia on hyvin vähän.
Avaa kuvien katselu
Janne Salminen toivoo, että aikanaan joku hallitus ottaisi valtion virkamieslain uudistamisen työn alle. Kuva: Thomas Hagström / YleOikeuskansleri laajentaisi nimitysten valitusoikeutta
Tällä hetkellä valtioneuvoston tekemistä merkittävimmistä virkanimityksistä ei voi valittaa. Valituskielto koskee esimerkiksi kansliapäälliköitä ja osastopäälliköitä.
Oikeuskanslerin peukalonjälki ylimpiin virkanimityksiin olisi hakijoiden valitusoikeuden laajentaminen.
– Edelleen pitäisin mahdollisena sitä, että arvioitaisiin uudelleen sitä alaa ja niitä tehtäviä, joista kaikista voi valittaa, siis nimityspäätöksestä. Se on laajemman pohdinnan juttu, eikä sitä tietenkään tehdä yhden, kahden tai kolmen nimitysasian perusteella. Mielestäni sitä voisi harkita.
Aiemmin valituskielto oli vielä merkittävästi laajempi, mutta valitusmahdollisuuksia lisättiin vuonna 2019. Ylimpiä virkoja lukuun ottamatta eduskunta salli valitusmahdollisuuden hallinto-oikeuteen.
Salmisen mielestä vanhaa virkamieslakia voisi muutenkin uudistaa laajasti ja valitusoikeuden laajentamista harkita samassa yhteydessä.
– Edelleen mielestäni sopisi miettiä sitä, että toteutuuko hakijoiden oikeusturva riittävällä tavalla nyt tässä järjestelmässä.