Suomen kuurojen yhteisö on kokenut vakavia ihmisoikeusloukkauksia 1890-luvulta alkaen, paljastaa Maija Koiviston väitöstutkimus.
Avaa kuvien katselu
Väitöstutkija Maija Koivisto Kuva: Jari Nyberg
Kuurojen itsemääräämisoikeutta on rajoitettu Suomessa eugeniikan eli rotuhygienian perusteella yli sadan vuoden ajan, selviää KM Maija Koiviston Helsingin yliopistossa tekemästä väitöstutkimuksesta.
Vuoden 1929 avioliittolaki kielsi syntymäkuurojen väliset avioliitot vuoteen 1969 asti. Lisäksi eugeniikkaan perustuvat sterilisaatio- ja aborttilait vaikuttivat merkittävästi kuuroihin, erityisesti naisiin vuosina 1955–1970.
Suomessa on tänä vuonna käynnistetty maailman ensimmäinen kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kokemia ihmisoikeusloukkauksia käsittelevä valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi.