18.8. 10:00
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tiedetoimittaja Jani Kaaro käsittelee uudessa kirjassaan massahysteriaa ja sen muotoja eri aikakausina.
Kaaro esittelee esimerkkeinä keskiajan tanssimanian ja nykyajan Tiktok-Touretten.
Kaaron mukaan massahysteria syntyy usein paineisissa tilanteissa ja voi levitä nopeasti ryhmän sisällä sosiaalisen herkkyyden vuoksi.
Kaaro ennustaa, että massahysteriatapaukset saattavat lisääntyä internetin jakaessa ihmisiä erilaisiin ’kyberheimoihin’.
Jani Kaaro: Massahysteria. Into 2025, 246 s.
Korona-aikana sairaaloiden ensiapuun alkoi ilmestyä nuoria, joilla oli kummia pakkoliikkeitä. Ne muistuttivat Touretten oireyhtymän tic-oireita, mutta Tourettesta ei neurologien mielestä ollut kyse.
Eri puolilla maailmaa nuorilla potilailla oli täsmälleen samanlaisia ticejä. Kävi ilmi, että he olivat katselleet Tiktok-videoita, joissa oikeat Tourette-potilaat esittelivät oireitaan.
Pakkoliikkeet olivat siis tarttuneet sosiaalisen median välityksellä. Ne eivät olleet teeskenneltyjä, eivätkä nuoret pystyneet lopettamaan niitä.
Kyse oli klassisesta massahysteriasta, kirjoittaa tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro uudessa kirjassaan.
Kaaro sanoo tietävänsä, että sanaa massahysteria karsastetaan, mutta kuvaavampaa ei ole hänen mielestään tarjolla.
Teos esittelee runsaan kattauksen tapauksia, joissa arvoituksellinen sairaus tai mielipuolinen käytös on levinnyt ihmisjoukoissa sosiaalisena tartuntana.
Esimerkeistä ensimmäinen on vuonna 1374 Reinjoen vartta pitkin levinnyt tanssimania. Silminnäkijäkuvausten mukaan ihmiset tanssivat jonkinlaisen houreen vallassa tuntikausia, kunnes kaatuivat maahan kouristelemaan.
Kirja kertoo myös tapahtumille annettuja tulkintoja eri vuosisadoilta. Keskiajalla tanssijoiden ajateltiin olevan pahojen henkien vallassa.1500-luvulla arvovaltainen lääkäri Paracelsus nimitti uudelleen puhjennutta tanssiepidemiaa mielikuvituksen sairaudeksi.
Kansanliikkeiden tarkkailijat kiinnittivät 1800-luvulla huomiota siihen, kuinka ryhmään kuuluminen yhdenmukaistaa ihmisiä. Ryhmän jäsenet jäljittelevät toisiaan, joten erilaiset uskomukset ja käyttäytyminen tarttuvat joukossa nopeasti. Tätä inhimillistä piirrettä nimitettiin muun muassa joukkosieluksi.
Kuningas Yrjö V:n henkilääkäriksi päätynyt brittiläinen neurokirurgi Wilfred Trotter järkeili viime vuosisadan alussa, että ihmisen laumavaiston tärkein mekanismi on sosiaalinen herkkyys. Tarkkailemme toisiamme ja etsimme toisistamme vihjeitä siitä, mitä ympäristössä tapahtuu.
”Ihminen on suggestioaltis aina, kaikkialla ja kaikissa tilanteissa”, Trotter kirjoitti.
Nykypsykologian valossa taustalla vaikuttaa myös ihmisen vääjäämätön taipumus tulkita aistimuksiaan ennakko-odotusten mukaisesti.
Monissa tutkimuksissa on näytetty toteen plasebo- ja noseboilmiö: oletus lääkkeen vaikutuksista saa voinnin kohenemaan ja toisaalta varoitus mahdollisista sivuvaikutuksista aiheuttaa oireita, vaikka potilas olisi niellyt pelkän sokeripillerin.
Kaaron mukaan kirjan tapaukset ilmentävät erityisesti sitä, miten ihmisjoukot käyttäytyvät uhan alla. Massahysteria on altis syntymään, kun ahdistusta on paljon ja vapautta vähän.
Tanssimanian levitessä 1300-luvulla musta surma oli tappanut miljoonia Euroopassa ja Reinin rannoilla oli koettu vuosisadan pahimmat tulvat.
Tiktok puolestaan aiheutti tic-epidemian, kun koronapandemia oli rajoittanut nuorten liikkumista ja sosiaalisia kohtaamisia.
Suurin osa potilaista oli tyttöjä, kuten monissa kirjan tarinoissa. Tytöt kopioivat toisiaan erityisen herkästi, ja tyttöjä on ollut tapana pakottaa ahtaisiin raameihin.
Mutta osaavat koulutetut aikuisetkin. Vuonna 2016 Yhdysvaltain Havannan-suurlähetystön työntekijät alkoivat uskoa, että kuubalaiset käyttivät lähetystöä vastaan ääniasetta, joka aiheutti päänsärkyä, korvakipua ja kuulo-ongelmia.
Jopa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian asiantuntijapaneeli päätteli, että todennäköisin selitys oireille oli pulssimainen mikroaaltoase.
Teoria ajautui vaikeuksiin, kun kävi ilmi, että useat työntekijät olivat tallentaneet kuulemaansa ääntä. Mikroaaltojen äänittäminen ei ole mahdollista. Lisäksi niiden olisi pitänyt häiritä sähkölaitteita ja wifi-verkkoa, mutta häiriöitä ei havaittu.
Yhdysvaltain Havannan-lähetystö maaliskuussa 2016. Kuva: Wikimedia Commons
Yhdysvaltain puolustusministeriö lähetti kuitenkin kaikkiin suurlähetystöihin varoituksen mahdollisesta vaarasta. Siinä kerrottiin, että monet työntekijät olivat raportoineet äänestä tai paineen tai kuumuuden tunteesta, joka johti miltei samanaikaisesti päänsärkyyn, kipuun, pahoinvointiin tai tasapaino-ongelmiin.
Ihmiset saattoivat peilata tuntemuksiaan varoituksen oirelistaan, ja raportteja uusista tapauksista alkoi tulvia, ei vain Kuubasta vaan kaikkialta maailmasta.
Tiedusteluorganisaatiot eivät ole löytäneet näyttöä ääniaseesta vuosien tutkimuksista huolimatta. Sen sijaan kävi ilmi, että Havannan-lähetystön työntekijöiden tallentamat äänet muistuttivat merkittävästi tietyn sirkkalajin siritystä.
Suomalaisia piinanneet monikemikaaliherkkyydet ja sähköallergiat edustavat Kaaron mukaan samaa ilmiötä. Vaikka oireet ovat psykogeenisia, ne ovat todellisia ja niistä kärsivät ihmiset tarvitsevat apua.
”Paras apu on usein kuitenkin se, että potilas hyväksyy oireiden olevan psykologisia”, Kaaro kirjoittaa.
Hän ennustaa, ettei massahysterioista päästä eroon koulutustason nousulla. Niitä syntyy jatkossakin, ellei evoluutio muokkaa ihmiskunnan psyykeä uuteen uskoon.
”Laumasielulla” on Kaaron mukaan osansa myös siinä, kuinka ihmiset tempautuvat poliittisiksi liikkeiksi tai internetin heimoiksi, jotka julkisesti tuomitsevat ja häpäisevät muita.
Hän arvelee, että digitaalisessa ajassa massahysteriat eivät ole katoamassa ja vaan ehkä pikemminkin lisääntymässä.
”Ehkä ne myös muuttavat hieman muotoaan.”