Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo kirjassaan kohtaamisistaan venäläisten kanssa. Eräs matka sai hänet ymmärtämään, että idealismi Venäjän muuttumisesta normaaliksi länsimaaksi oli toiveajattelua.
Arkistokuva tapaamisesta, jossa ulkoministeri Alexander Stubb keskusteli vuonna 2010 ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa. EPA / AOP
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo tuoreessa kirjassaan Vallan kolmio (Otava) selkkauksesta, joka vaikutti hänen Venäjä-ajatteluunsa.
Syyskuussa 2013 eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb matkusti Siperiaan Njaganiin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön johtama liikemiesvaltuuskunta edisti silloin valtion energiayhtiö Fortumin surullisenkuuluisia Venäjän-bisneksiä.
– On lähes puoliyö. Olemme vihkimässä Fortumin voimalaa, Suomen suurinta investointia Venäjälle. Suurin piirtein kaksi miljardia euroa. Presidentti Vladimir Putin on kolme tuntia myöhässä, Stubb kuvailee.
Yöllinen päivällinen
Kerta ei ole ensimmäinen. Putin saapui lähes aina myöhässä tapaamisiin suomalaisten kanssa.
– Se on hänen tapansa näyttää, kuka johtaa, Stubb arvioi.
Omaa silloista rooliaan Stubb luonnehtii ironisesti.
– Tehtäväni on näyttää hyvältä ja osoittaa läsnäolollani, että Suomi ottaa vakavasti kaupankäynnin Venäjän kanssa. Edellinen on jälkimmäistä vaikeampaa.
Seremonioiden oli ollut tarkoitus alkaa iltapäivällä, mutta ne pääsivät alkamaan kello 23. Päivällinen tarjoiltiin puolilta öin.
Kokin kohtalo
– On merkille pantavaa, että päivällisen tarjoili Putinin kokki Jevgeni Prigožin, joka johti myöhemmin vuonna 2023 kohti Moskovaa Putinia kaatamaan edenneitä palkka-armeija Wagnerin sotilaita, Stubb tuumaa kirjassaan.
Prigožin on vielä Putinin suosiossa. Vallankaappausyrityksestä hän maksoi hengellään.
Stubb pääsi valtuuskunnan kanssa paluulennolle ”päivällisen” jälkeen, noin aamukahdelta.
”Menetän malttini”
Siperiasta on kotiin pitkä matka.
Lentokone piti tankata paluumatkalla Helsinkiin, jolloin tapahtui selkkaus.
– Lentokenttäviranomaiset estävät meitä jatkamasta lentoa. He väittävät, ettei meillä ole tarvittavia dokumentteja. Tiedämme heidän haluavan lahjuksia. Menetän malttini ja näytän puhelimessani olevaa Sergei Lavrovin numeroa. Jos he eivät päästä meitä, soitan hänelle. Olen painamassa nappia. Temppu onnistuu, Stubb muistelee.
Yksittäinen tapahtuma autoritäärisen valtion sydänmailla jäi vaivaamaan Stubbia.
Tärkeä johtopäätös
Virkansa puolesta hän oli yrittänyt elätellä toiveita Venäjän muuttumisesta parempaan suuntaan. Ne alkoivat haihtua.
– Tulen matkalta kotiin turhautuneena. Alan ymmärtää, että idealismini Venäjän muuttumisesta normaaliksi länsimaaksi on ollut toiveajattelua.
Stubb teki johtopäätöksen, mikä maa olisi tulevaisuudessa paljon vaikutusvaltaisempi kuin Venäjä.
– Samalla alan vähitellen käsittää, että Kiina kehittyy nopeammin kuin mikään muu maa maailmassa.
Stubb kuvaa tuoreessa kirjassaan kylmän sodan päättymisen jälkeen luodun maailmanjärjestyksen murrosta. Kustantamo on kertonut, että hän kirjoitti suurimman osan kirjasta ollessaan Eurooppa-instituutin professorina Italian Firenzessä.
Stubb kirjoitti teoksen alkuperäisen version englanniksi. Suomeksi käsikirjoituksen on kääntänyt Kyösti Karvonen. Kirja julkaistaan myöhemmin englanniksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, italiaksi, viroksi ja ukrainaksi.