Poliisilta kesti yhdeksän vuorokautta kertoa, että Teiskon mastokuolemaan liittyy vaarallinen someilmiö, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Panu Karhunen.
Yhdeksän vuorokautta on valtavan pitkä aika nykymaailmassa, jossa tiedot, huhut ja valheet leviävät salamannopeasti sosiaalisessa mediassa. Niin kauan kesti Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoa, että Tampereen Teiskon mastokuolemaan liittyy vaarallinen Tiktok-ilmiö.
Lauantaina 20. joulukuuta poliisi julkaisi lyhyen tiedotteen, jossa kerrottiin, että ihminen on pudonnut Teiskon radiomastosta ja kuollut. Poliisi kertoi, että putoamiseen ei epäilty liittyvän rikosta ja että tutkinta jatkui kuolemansyyn selvittämisenä.
”Poliisi ei tiedota asiasta enempää”, tiedote päättyi.
Jo muutamaa tuntia aiemmin Ilta-Sanomien toimitukseen oli tullut tieto, että 325-metrisen maston ympärillä on useita hälytysajoneuvoja. Vielä tuolloin poliisi ja pelastuslaitos kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.
Seuraavana aamuna poliisi julkaisi uuden tiedotteen. Uutta tiedotteessa oli kuitenkin vain se, että kyse ei ollut työtapaturmasta vaan tapaturmaisesta putoamisesta.
Sen jälkeen poliisi vaikeni yli viikoksi.
Kansalaisten tiedontarve ei katoa minnekään. Viranomaisen pitää pystyä viestimään myös lomakaudella.
Ilta-Sanomat yritti tavoittaa poliisia kertomaan lisätietoja mastosta putoamisesta. Yksi oleellisimmista kysymyksistä olisi ollut, liittyykö tapaukseen jonkinlainen sosiaalisen median ilmiö tai haaste. Siitä olisi syytä varoittaa nuoria ja nuorten vanhempia. Olimme jo kesällä kertoneet hengenvaarallisesta sometrendistä, jossa nuoret kiipeävät radio- ja tv-mastoihin ja jakavat sieltä kuvaamiaan videoita esimerkiksi Tiktokissa.
Lue lisää: Nuorten keskuudessa leviää nyt hengenvaarallinen trendi
Poliisilta ei saatu vastausta kysymyksiin. Ei onnistunut haastattelu, eikä tippunut edes tiedotetta. Poliisilaitos vetosi siihen, että tutkinnanjohtaja on lomalla.
Vihdoin maanantaina 29. joulukuuta poliisi julkaisi pidemmän tiedotteen. Siinä kerrottiin, että kolme alle 18-vuotiasta nuorta miestä oli kiivennyt mastoon. Poliisin mukaan tarkoituksena oli kuvata sisältöä Tiktok-haasteeseen. Kun nuoret laskeutuivat mastosta, ylimpänä ollut menetti otteensa, putosi maahan ja kuoli. Tiedotteen mukaan nuoria epäillään julkisrauhan rikkomisesta.
Portti estää mastolle ajamisen. Aitaan on kiinnitetty kylttejä, joissa alueella liikkuminen kielletään. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
Lue lisää: Nuori putosi radiomastosta ja kuoli – poliisi epäilee rikosta
Tiedotteessa varoiteltiin mastoihin kiipeämisen vaaroista. Sama varoitus olisi ollut paikallaan jo runsas viikko aiemmin.
Poliisin viestintää ohjaavat useat lait ja asetukset. Jo julkisuuslaissa puhutaan viranomaisen velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa – kyse on nimenomaan velvollisuudesta, ei oikeudesta. Tiedottaminen ei ole jonkinlaista puuhastelua, jota tehdään, jos se sattuu huvittamaan.
Tutkinnanjohtajilla on oikeus viettää ansaittua lomaa, mutta kansalaisten tiedontarve ei katoa minnekään. Viranomaisen pitää pystyä viestimään myös lomakaudella.
Poliisihallitus on määrännyt, että poliisin viestinnän pitää olla – monen muun hyvän asian ohella – avointa, ennakoivaa, reagoivaa ja oikea-aikaista. Poliisi pyrkii viestinnällään vaikuttamaan ihmisten tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Erityisenä tavoitteena on ehkäistä rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta.
Teiskon mastokuolemaa ei voi perua, mutta avoimella ja nopealla viestinnällä saatetaan ehkäistä seuraavia tragedioita.
Parhaassa tapauksessa joku nuori jossain pysähtyy miettimään, kannattaako mastoon sittenkään kiivetä. Ei kannata. Putoamisvaaran lisäksi mastojen laitteissa on voimakasta säteilyä, jonka vaikutukset tulevat esille vasta vuosia myöhemmin. Kun asia saa julkisuutta, toivon mukaan myös mastojen valvontaa ja turvajärjestelyitä lisätään.
”Viestinnässä on kaiken kaikkiaan hyvä muistaa, että se on velvollisuus mutta ennen kaikkea mahdollisuus”, Poliisihallitus linjaa määräyksessään.
Nyt yksi mahdollisuus oli jäädä poliisilta käyttämättä.