Särestöniemi-näyttelyt rikkoivat kävijäennätyksiä ympäri Suomen. Yksi taidekeskus joutui jopa tuplaamaan henkilökuntansa suuren kiinnostuksen vuoksi.
Museonjohtaja Anne Koskamo Särestöniemestä kertoo, mikä vuonna 1981 kuolleen kuvataiteilija Reidar Särestöniemen taiteessa koskettaa ihmisiä edelleen. Video: Taina Nuutinen-Kallio / Yle
- Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuosi on ollut suuri yleisömenestys, ja näyttelyt ovat rikkoneet kävijäennätyksiä.
- Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen sanoo, että Särestöniemen suosion syynä ovat ajankohtaiset teemat, kuten luonto.
- Juhlavuoden aikana Särestöniemen taide on saanut uutta arvostusta ja uusi sukupolvi on löytänyt hänen teoksensa.
- Juhlavuotta on varjostanut väärennöskohu. Särestöniemi-museon johtajan Anne Koskamon mukaan teoksista liikkuu paljon väärennöksiä.
Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuosi on ollut suuri menestys. Voidaan puhua jopa Reidar-buumista, kun Särestöniemi-näyttelyt ympäri Suomen rikkoivat kävijäennätyksiä.
Kittilän Kaukosessa sijaitsevassa Särestöniemi-museossa vierailijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin normaalivuotena, yhteensä noin 20 000. Helsingissä Didrichsenin taidemuseossa rikottiin kaikkien aikojen yleisöennätys yli sadalla tuhannella kävijällä.
Avaa kuvien katselu
Särestöniemi-museon johtaja Anne Koskamo iloitsee siitä, että uudet sukupolvet ovat löytäneet Reidar Särestöniemen taiteen. Kuva: Taina Nuutinen-Kallio / Yle
Myös Rovaniemen taidemuseon keväinen näyttely teki ennätyksen kaksinkertaistaisella kävijämäärällä.
– Seinät vähän venyivät ja paukkuivat. Oli aivan selvää, että tälle näyttelylle oli olemassa tilaus, toteaa Didrichsenin museonjohtaja Anna-Maria Wiljanen.
Jonoja koko kesän
Mäntyharjulaisen Taidekeskus Salmelan ja sen sisarkohteen Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritalon Särestöniemi-näyttelyiden suosio löi ällikällä toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkalan.
Kirsi ja Keio Eerikäisen Taidesäätiön kokoelmista koostetuissa näyttelyissä kävi yhteensä noin 60 000 vierasta.
– Olen 36 vuotta vetänyt taidekeskusta, enkä ole koskaan kokenut tällaista. Jonoja oli koko kesän. Jouduimme tuplaamaan henkilökunnan ja jatkamaan näyttelyaikaa syksyyn saakka, kertoo Hoikkala.
Reidar-innostus on ollut Mäntyharjulla niin suurta, että Eerikäisten säätiön noin 200 teoksen Särestöniemi-kokoelma sijoitetaan Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritalolle, ja paikasta tulee pysyvä Särestöniemen teoksia esittelevä näyttelykohde.
Vuotta varjosti väärennyskohu
Juhlavuotta varjosti myös väärennyskohu, kun ennen Didrichsenin näyttelyn avautumista maalausten joukosta havaittiin epäilyttävä teos.
– Se oli väärennös, ja näissä tilanteissa otetaan heti yhteys poliisiin. Näitä valitettavasti liikkuu taidemaailmassa, Didrichsenin museonjohtaja Anna-Maria Wiljanen toteaa.
Särestöniemi-museon johtaja Anne Koskamo kertoo, että Särestöniemen teoksia on väärennetty paljon, ja väärennöksiä liikkuu edelleen.
– Aloin epäillä yhtä teosta jo kuvasta, ja kun näin sen livenä, suosittelin tarkempia tutkimuksia.
Juhlavuoden aikana Reidar Särestöniemen taide on saanut uutta arvostusta.
– Ehkä häntä on aikanaan pidetty liian kaupallisena tai omalaatuisena, eikä häntä ole otettu vakavasti. Mutta nyt ajat ovat muuttuneet, ja yleisö on kypsynyt ottamaan hänen työnsä vakavasti, Wiljanen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Särestöniemi-museolla pääsee tutustumaan Reidarin persoonaan muun muassa taiteilijan asujen kautta. Kuva: Taina Nuutinen-kallio / YleUusi näkökulma pohjoiseen
Anne Koskamon mukaan myös Särestöniemen museovieraat ovat kertoneet muuttaneensa käsityksiään taiteilijasta.
– Uusi sukupolvi voi nyt tarkastella Reidaria puhtaalta pöydältä. Ja kun näkee teokset Särestössä, ne avautuvat aivan eri tavalla kuin muualla, hän pohtii.
Särestöniemelle luonto ja sen suojelu oli tärkeää, mikä näkyy myös hänen teoksissaan.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Luonnonsuojelun ja eläinteemojen ajankohtaisuus puhutteli erityisesti pääkaupunkiseudun yleisöä.
– Me kaikki olemme nykyään valveutuneita ja haluamme säilyttää luonnon tuleville sukupolville. Särestöniemi oli aikansa edelläkävijä luontokysymyksissä, ja hänen eläinystävällisyytensä ja huolensa luonnosta tulivat monelle kävijälle yllätyksenä, Anna-Maria Wiljanen toteaa.
Avaa kuvien katselu
Yksi Didrichsenin näyttelyn puhutuimmista teoksista oli ”Sudet laulavat viimeisen laulunsa” (1974), jonka äärellä moni pysähtyi pohtimaan eläinten ja luonnon asemaa: – Ihmiset kuvasivat sitä tosi paljon. Anna-Maria Wiljanen kertoo. Kuva: Rauno Träskelin
Wiljanen kertoo, että monelle eteläsuomalaiselle Särestöniemen teokset avasivat uuden näkökulman pohjoiseen.
– Aika monella, varsinkin meistä etelän ihmisistä, on käsitys Lapista vain talvisena kohteena. Moni yllättyi, kuinka värikylläinen ja monipuolinen Lapin luonto voi olla.
Valtava savotta
Juhlavuonna ilmestyi myös kittiläläislähtöisen toimittajan ja kirjailijan Noora Vaaralan teos Sarviini puhkeaa lehti, joka on saanut hyvän vastaanoton lukijoilta ja kriitikoilta. Teos avaa Särestöniemen elämää ja töitä sateenkaaritaiteilijana.
Avaa kuvien katselu
Reidar Särestöniemi puhuttelee ihmisiä yhä. Sarjakuvataiteilija Jaana Suorsa julkaisi Mie, Taivaanjaara – Tarina Reidar Särestöniemestä -teoksen, jonka vedoksia on ollut esillä Särestöniemessä. Kuva: Taina Nuutinen-kallio / Yle
Museonjohtajat Wiljanen ja Koskamo toivovat Särestöniemestä lisää taidehistoriallista tutkimusta.
– Reidaria ei ole kauheasti tutkittu, eikä häntä juuri ole nostettu suomalaisen taidehistorian yleisesityksiin. Jo pelkästään hänen tuotantonsa laajuus on valtava savotta, Koskamo sanoo.
– Särestöniemi on taidehistorioitsijalle herkullinen kohde. Eläinmytologia, luonnonkuvaus ja persoonan tutkimus antaisivat aineksia kymmeniksi vuosiksi, Wiljanen visioi.