Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että Petroskoissa 1920- ja 1930-luvuilla ilmestynyt Punainen Karjala -lehti oli osa maanlaajuista neuvostolehdistöverkostoa ja suomalaisten sanomalehtikirjoittelu kytkeytyi osaksi bolshevikkien vallankäyttöä.
FM Anna Laakkonen tutki väitöskirjassaan Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–1937 ilmestyneen suomenkielisen Punainen Karjala -lehden kirjoittelua. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista kuvaa suomalaisuudesta lehti ja sen suomalaiset toimittajat pyrkivät luomaan.
Väitöstutkimuksessa esitellään myös Neuvosto-Karjalan suomenkielisen lehdistön vaiheet maailmansotien välisenä aikana. Lehdistöhistoriallisessa tutkimuksessa käsitellään myös Neuvosto-Karjalan etnisiä suhteita, propagandassa käytetyn kielen muutoksia, Moskovan ja Neuvosto-Karjalan välistä suhdetta sekä Josif Stalinin vainojen toimintamekanismeja.
Suomenkielisten neuvostolehtien tavoitteena oli integroida suomalaiset osaksi neuvostoyhteiskuntaa.
Punainen Karjala -lehti edisti neuvostovallan tavoitteita suomalaisten keskuudessa luomalla neuvostopropagandasta omia suomalaisia versioitaan. Samalla se rakensi suomalaista neuvostohistoriaa ja ihannekuvaa ”suomalaisesta neuvostoihmisestä” omilla kertomuksillaan Suomen ja Venäjän sisällissodista.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa laajasti Neuvostoliiton suomalaisten sisällissota-aiheista sanomalehtikirjoittelua.
– Tutkimukseni osoittaa, kuinka Suomen sisällissodan muisto ja sen tulkinnat muuttuivat vuosien varrella osaksi bolševikkien propagandaa, Laakkonen toteaa.
Tutkimus tuo esiin keinoja, joita Neuvostoliitto käytti mediavaikuttamisen ja viholliskuvien luomiseen 1920- ja 30-lukujen aikana. Väitöstutkimus osoittaa, että silloin hyödynnetyt propagandan väitteet, ja osin myös keinot, ovat lähes samoja kuin nyky-Venäjällä.
– Esimerkiksi Venäjän sotahistoriallisen seuran alkuvuodesta 2025 julkaisema teos Musta kirja. Ruotsalaisen ja suomalaisen russofobian lyhyt historia vihjaa, että Suomen valtiojohto on jälleen kerran elvyttämässä unelmaa Suur-Suomesta – tällä kertaa Nato-joukkojen tukemana. Suomalaisia myös kutsutaan teoksessa ”fasisteiksi” aivan kuten 1930-luvun propagandassakin, Laakkonen kertoo väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa Punaisen Karjalan perintö elääkin Venäjällä vahvempana kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
– Maan ylin johto on jälleen valjastanut median politiikanteon välineeksi. Toivon, että tutkimukseni auttaa lukijaa ymmärtämään, miksi Venäjä esittää tänä päivänä Suomen ja lännen vastaisia syytöksiä.
FM Anna Laakkosen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty. Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937 tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 12. syyskuuta.
Poimintoja videosisällöistämme