”Edes erinomainen medialukutaito ei aina takaa disinformaation tai misinformaation erottamista oikeasta tiedosta”, Ilari Tapio kirjoittaa.
Näinä aikoina ei ole helppoa olla nuori – kokonaisen sukupolven näkymä on hämärtynyt, mutta yksi valo pysyy sentään aina kirkkaana.
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” on antiikkinen sanonta, jonka mukaan ihminen päätyy moittimaan tavoitteita, joita ei voi saavuttaa.
J. K. Paasikiven viimeisenä presidenttivuonna syntyneelle eläkeläiselle sellainen hapatus voi olla nuoruus. Hän saattaa tokaista, että onneksi en ole nuori. Ei ole helppoa olla zoomeri. Se mikä oli ja on entisille nuorille selvää ja varmaa, on nykynuorille epäselvää ja epävarmaa. Tunnelin päässä näkyy vain sumua.
Optimismin ja tulevaisuudenuskon huippuvuosi oli tutkitusti 2005. Silloin milleniaalit nauroivat boomereille, jotka menivät opintojen jälkeen 25-vuotiaina töihin, saivat 50-vuotislahjaksi kultakellon ja jäivät 65-vuotiaina eläkkeelle. Pätkäduunit, projektit ja businekset sekä Balin-matkat olivat olevinaan portti onnelliseen elämään.
Enää ketään ei naurata. Suomessa on yhtä paljon työttömiä alle 30-vuotiaita kuin Porissa ja Eurajoella yhteensä asukkaita.
”Totuuden jälkeinen aika” on kymmenisen vuotta sitten julkisuuteen viskattu termi, joka alkoi toteuttaa itseään koronan, brexitin, Venäjän sotatoimien ja Donald Trumpin uudelleenvalintaan kulminoituneen laitaoikeiston nousun myötä.
Nyt ei mennä totuus eikä tieto edellä. Trump saa julistaa alentavansa lääkkeiden hintoja Yhdysvalloissa 600 prosentilla, eikä edes häntä kritisoiva valtamedia jaksa enää taivastella giganttista laskuvirhettä.
Nyt mennään tunteiden voimalla. Niitä voi poimia Danten seitsemän kuolemansynnin listasta.
AI-tsunami on vyörynyt käyttöön niin holtittomalla vauhdilla, että näkymä on sumentunut entisestään.
Tekoälyssä on paljon hyvää. AI-tsunami on kuitenkin vyörynyt käyttöön niin holtittomalla vauhdilla, että näkymä on sumentunut entisestään. Edes erinomainen medialukutaito ei aina takaa disinformaation tai misinformaation erottamista oikeasta tiedosta – ja tämä on vasta alkua.
Olo muuttuu epämukavaksi, jos algoritmit alkavat ohjata toimintaa ja ajattelua eikä juuri mihinkään voi varmuudella luottaa. Yksi kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa.
Perinteiseen mediaan suomalaiset sentään luottavat yhä poikkeuksellisen vahvasti. Viime viikkoina tiedotusvälineet ovat kertoneet, että tekoäly karsii erityisesti sellaisia työpaikkoja, joilla nuoret tyypillisesti aloittavat työuransa.
Toisen analyysin mukaan pörssikurssit ja uusien työpaikkojen määrät seurasivat aiemmin toisiaan, mutta nyt kurssit nousevat työpaikkojen määrien laskiessa. Syylliseksi epäillään tekoälyä.
Jos kuitenkin palataan vanhaan kettuun ja happamiin marjoihin ja edetään kaikkein olennaisimpaan, niin eläkeläinen muistelee haikeudella Kiti Neuvosen laulamaa ja Anu Kaipaisen sanoittamaa Nuoruustangoa ja sen viimeisiä rivejä:
”Huominen päivä ei meitä vaaranna varjollaan, kun sinun saan vain olla, täysin ja kokonaan.”
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja.