Iran suuttui Yhdysvaltain presidentin interventiopuheista ja varoitti vastatoimilla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi perjantaina maansa tulevan apuun, jos Iranissa mieltään rauhanomaisesti osoittavia surmataan väkivaltaisesti. Presidentti kertoi asiasta Truth Social -päivityksessään.
Trumpin mukaan Yhdysvallat olisi jo ”lähtövalmiudessa”, mutta ei tarkentanut, mitä tämä oikein tarkoittaa.
Vaikka Trumpin puheet olivat epämääräisiä, Iran kiirehti tuomitsemaan ne heti. Iran ryhtyy vastatoimiin, jos sen asioihin puututaan, sanoi maan korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein neuvonantaja Ali Shamkhani perjantaina viestipalvelu X:ssä.
– Iranilaiset tuntevat hyvin Yhdysvaltain ”pelastusten” historian, Irakista Afganistaniin ja Gazaan. Irania kohti kurottava interventionistinen käsi katkaistaan katumusta aiheuttavalla vastatoimella. Iranin kansallinen turvallisuus on punainen viiva, Shamkhani kirjoitti.
Iranin kansallisen turvallisuuden neuvoston johtaja Ali Larijani puolestaan varoitti, että interventio Iranissa epävakauttaisi koko alueen.
Useita kuollut protesteissa
Perjantaihin mennessä ainakin kuuden ihmisen oli kerrottu kuolleen Iranissa jo päiviä kestäneissä mielenosoituksissa. Ainakin yksi kuolonuhreista on turvallisuusjoukkojen jäsen.
Protestit alkoivat pääkaupungista Teheranista ja levisivät sieltä myös muualle maahan. Protestien taustalla on muun muassa elinkustannusten nousu.
Mielenosoitukset ovat mittaluokaltaan olleet pienempiä kuin vuonna 2022, jolloin Mahsa Aminin kuoleman seurauksena eri puolilla maata järjestettiin valtavia protesteja. Tuolloin satoja ihmisiä kuoli, heidän joukossaan kymmeniä turvallisuusjoukkojen jäseniä.
Amini kuoli Iranin siveyspoliisin otettua hänet kiinni väärin puetun päähuivin vuoksi.
Euroopan parlamentti myönsi Aminille postuumisti Saharov-ihmisoikeuspalkinnon vuonna 2023. Hänen perheenjäsenensä eivät päässeet osallistumaan palkintojenjakotilaisuuteen, koska Iranin viranomaiset olivat takavarikoineet heidän passinsa ja estäneet heitä lentämästä hakemaan palkintoa.
”Syytä tyytymättömyyteen”
Teokraattisesti hallittua Irania järistelee jälleen uusi protestien aalto, jossa useiden ihmisten on kerrottu kuolleen. Päiviä jatkuneet mielenosoitukset alkoivat Teheranista ja ovat levinneet myös muualle. Taustalla on muun muassa elinkustannusten nousu.
Iranilaisilla on paljon syitä tyytymättömyyteen, sillä maan teokraattinen shiialainen hallinto elää henkisesti edelleen vallankumouksensa vuodessa 1979, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Kynsin hampain vallastaan kiinni pitävä pappishallinto ei ole tutkijan mukaan kyennyt vastaamaan maailman muuttumiseen.
– Kansa ja erityisesti nuori väestö on kouluttautunutta ja tietää varsin hyvin, miten naapurustossa menee. Turhautumisen aste on aika korkea nuoren väestön keskuudessa, koska inflaatio laukkaa ja taloudella menee huonosti.
Samaan aikaan Iranin lähin vertaismaa, niin ikään autokraattisesti johdettu sunnimonarkia Saudi-Arabia, kukoistaa taloudellisesti ja uudistaa yhteiskuntaansa.
– Saudi-Arabiassa on ”visio 2030” kansakunnan kehittämisestä, ja siellä on tapahtunut valtava muutos yhteiskunnallisessa kudelmassa. Iranissa taas on ”visio 1979”, eli menneisyyden visio, joka liittyy iranilaisen vallankumouksen edistämiseen.
Ei liennytyksen merkkejä
Ruohomäki ei lähde ennustamaan sitä, miten hallinto vastaa tuoreimpaan protestiaaltoon. Sen intresseissä voi kuitenkin olla joidenkin myönnytysten tekeminen.
Eri kysymys on se, kuinka paljon Iranin päättäjät voivat tehdä maan taloustilanteen parantamiseksi. Ulkomaisista pakotteista eroon pääsy edellyttäisi uutta liennytyksen aikaa ulkovaltojen kanssa. Se vaatisi maan ydinohjelman uutta avaamista Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkkailijoille sekä luopumista ydinasepyrkimyksistä.
Toistaiseksi tästä ei ole merkkejä. Maan presidentti Masoud Pezeshkian sanoi vuoden lopulla Iranin olevan täydessä sodassa Yhdysvaltojen, Israelin ja Euroopan kanssa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina maan olevan valmis tulemaan avuksi, jos mielenosoittajia surmataan Iranissa.
– Tokko Trump mihinkään regiiminvaihtoon lähtee. Se olisi vastoin sitä, mitä hän on kaikki nämä vuodet puhunut siitä, ettei Yhdysvallat halua sekaantua ”ikuisuussotiin”, arvioi Ruohomäki.
Korkein johtaja jo iäkäs
Iranilla on edessään vallan vaihtuminen siitä riippumatta, mitä hallinto päättää tehdä. Maan korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei on 86-vuotias ja kärsii terveysongelmista.
– Iäkäs hän alkaa olla, ja jossain vaiheessa vallan vaihtuminen on edessä. Mitä siitä sitten seuraa? Historiassa ne ovat usein olleet kansakunnan kehityksen taitekohtia, ja siitä voi seurata joko regiimin jatkuminen tai vallan vaihtuminen johonkin aivan uuteen.
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Stimson Centerin sivuilla marraskuussa julkaistussa kirjoituksessaan iranilaisanalyytikko kertoo, että Iranin hallinnon päätöksentekokyky on käytännössä halvaantunut Khamenein terveysongelmien vuoksi.
Vuodesta 1989 lähtien Irania johtaneelle Khameneille tehtiin vuonna 2014 eturauhassyövän leikkaus, ja mediatietojen mukaan hän on sittemmin kärsinyt pahimmillaan kooman kaltaisista jaksoista. Lisäksi hän on ollut turvallisuussyistä eristettynä, koska Israel harkitsi hänen salamurhaansa maiden välisen 12 päivän sodan aikana.