Suomen vanhin Skoda oli kokenut kovia.
Suomen vanhimman Skodan titteliä kantaa savonlinnalaisen Kari Silvennoisen, 70, auto, joka on pelastunut pariinkin otteeseen täydelliseltä tuholta.
Skodan maahantuonti Suomeen alkoi ensimmäisen kerran 1930-luvun lopussa Korpivaaran toimesta. Suomeen ehdittiin tuoda 50 Skoda Popular Cabriolet -autoa vuonna 1937, mutta suuri osa niistä koki surullisen kohtalon.
– Autoja paloi satamassa syttyneessä tulipalossa, kertoo Skodan Suomen viestinnästä vastaava Kari Aalo.
Tulipalosta pelastuneista autoista on säilynyt ainoastaan Silvennoisen Skoda, joka sekin ehti rapistua lähes täydellisen tuhon partaalle vuosikymmenten saatossa.
Auto oli poistettu liikenteestä vuonna 1963. Sen jälkeen se lojui taivasalla noin kymmenen vuotta. Silvennoinen kertoo, että hänelle auto tuli sattuman kautta.
– Sukukokouksessa minulle tuli mies kertomaan, että hänellä on tällainen auto, mutta hän ei saa sitä koskaan tehdyksi. Hän oli säilyttänyt sitä 44 vuotta. Omistaja oli autopeltimies, joka toi sen mukanaan Helsingistä Jyväskylään. Auto seisoi vuosikymmenet hänen talonsa pihalla pressukatoksessa.

Tältä näytti Suomen vanhin Skoda ennen kuin Kari ryhtyi sitä kunnostamaan. Kuva: Kari Silvennoisen kotialbumi
Lähtötilanne yli 80 vuotta vanhan Skodan pelastamiselle oli kaikkea muuta kuin hyvä.
– Se oli rujon näköinen. Auton alaosa oli täysin mätä. Konepellit olivat irrallaan, kun kori oli romahtanut. Sisustuksestakaan ei ollut oikein mitään jäljellä. Kun katsoin tavaratilaan, niin mietin, onko siellä ruumis. Niin karmeassa kunnossa auto oli, Silvennoinen kuvailee.
Noin viiden vuoden kunnostustyö palkittiin kuitenkin ihan konkreettisesti viime kesänä. Tekniikan Maailma myönsi Silvennoiselle Vuoden entisöinti -kiertopalkinnon projektistaan, jossa sen paremmin euroja kuin työtuntejakaan ei laskettu.
Silvennoisen Skoda osuu tšekkimerkin ehkä synkimpään ajanjaksoon. Skoda oli jo vahvasti Saksan ikeen alla toisen maailmansodan syttyessä. Autotehtaan tuotanto keskitettiin palvelemaan natsijohtaja Hermann Göringin sotateollisuuden tarpeita.
– Tuota Popular-mallia valmistettiin yhteensä 4 220 kappaletta vuosina 1934–1939. Autooni oli asennettu sodan aikana häkäkaasulaitteet. Sotaan ei kuitenkaan noin pientä autoa kelpuutettu, Silvennoinen kertoo.

Skodan tulevaisuus ei näyttänyt toisen maailmansodan jälkeen juurikaan valoisammalta, vaikka sen maahantuonti aloitettiinkin Suomeen uudelleen.
Merkin tehdas kansallistettiin vuonna 1945 sosialismin aikakauden alkaessa. Autotehtaat organisoitiin AZNP-yritykseksi, jonka nimi viittasi suoraan kansalliseen autoteollisuusyritykseen.
Skoda vaipui merkkinä hiljalleen rautaesiripun taakse toisen maailmansodan jälkeen. Helkama ehti kuitenkin aloittaa merkin maahantuonnin juuri ennen kuin kommunistit kaappasivat Tšekkoslovakiassa vallan vuonna 1948.
Toimitusjohtaja Eero Helkama lähetti Prahan autonäyttelystä vuonna 1947 Suomeen lyhyen sähkeen, jossa hän kertoi kolmella sanalla: ”Skodan edustus tarjolla”. Hänen isoveljensä Matti Helkama ei aikaillut vastasähkeen kanssa.
– Tee sopimus heti, Matti Helkama kirjoitti maahantuojan julkaiseman Skoda Magazine -asiakaslehden mukaan.

Mihinkään kultakaivokseen Helkamat eivät tässä kohdin iskeneet, sillä merkillä oli alkamassa pitkä ja ankea aikakausi, joka kesti aina 90-luvun alkuun asti. 40-luvulla maahantuontiedustuksia oli kuitenkin vaikea saada, joten mahdollisuuteen kannatti tarttua merkistä riippumatta.
Vuonna 1947 Suomeen tilattiin heti 350 sosialismi-Skodaa. Autot olivat 1101/1102 Tudor -malleja, jotka tunnettiin Suomessa piikkinokkana. Näitä vuonna 1948 Suomeen saapuneita autoja ei ole Kari Aalon mukaan säilynyt tieliikennekuntoisena.

Silvennoisen auto sen sijaan on kunnostettu niin perusteellisesti, että hän on ajanut sillä jopa tuhannen kilometrin reissuja.
– Kävin sillä kesällä Savonlinnasta Pietarsaaressa ja Orivedellä. Auton tuhatkuutioinen moottori on ihan alkuperäinen. Tein sen alusta loppuun. Autossa on kolme vaihdetta ja pakki. Tehdas on ilmoittanut huippunopeudeksi 95 kilometriä tunnissa. Autossa on mekaaniset jarrut, mikä opettaa ennakoivaan ajoon, Silvennoinen nauraa.
Autossa on jopa alkuperäiset puskurit, joiden hauras kunto mietitytti kuitenkin museokatsastuksessa.
– Sieltä vaan sanottiin, että kannattaa hyväksyä äkkiä. Yleensä tällaisissa autoissa ei ole puskureita tallessa lainkaan, Silvennoinen kertoo.