”Talvenjuhlaan on ajauduttu siksi, että uskotellaan joidenkin maahan tulleiden ahdistuvan oman perinteemme ylläpidosta tai että kristinusko ylipäätään halutaan häivyttää yhteiskunnasta”, Erkki Teikari kirjoittaa.
Helsingin Sanomien arvostettu toimittaja Heikki Aittokoski aloitti kolumninsa (18.12.) ajatuksella Luukkaan evankeliumista. Se raportoi Jeesuksen syntymästä, ja sen ”sanoma yrittää ikävästi häiritä kaupallisen joulun viettoa”.
Yritykseksi se tuppaa jäämäänkin. Marketit olivat jouluna auki vuorokaudet ympäri. Vain saksalainen Lidl päästi bisneksestä ryhdikkäästi irti neljältä aattoiltapäivällä.
Koululaitoksessa Jeesus on vuosi vuodelta yhä tehokkaammin irrotettu joulunvietosta. Opetushallitus on ohjeillaan lähinnä hämmentänyt tilannetta.
Sen mukaan pitää taata, että ”kaikki pystyvät osallistumaan uskonnon ja omantunnon vapauden turvaamalla tavalla” ja ”ettei joulujuhlan järjestäminen kirkossa sellaisenaan tee tilaisuudesta tai sen sisällöstä uskonnon harjoittamista”.
Useat koulut ovat karsineet kristillisyyden kokonaan pois joulujuhlastaan.
Ilta-Sanomien tutkivat journalistit eivät löytäneet Helsingin ja Vantaan kouluista enää edes uskonnollisia viittauksia. Ketu Kettunen ja Pompsi-jänis korvasivat Jeesuksen.
Ohjelmat koostuivat tonttulauluista ja -tansseista, runoista, räpistäkin. Niihin ujutettiin huoli tulevaisuudesta. Mutta sitähän nuoret tiemmä ovat jo liiankin täynnä.
Yhdessä Jyväskylän koulussa laulettiin Enkeli taivaan -virrestä muutama säkeistö. Oulussa saatetaan ”Jeesuskin joskus mainita”, mutta vasta Sodankylästä löydettiin koulu, jossa sumeilematta pidetään kiinni joulun sanomasta.
Vaikka sielläkin huoltajille kerrotaan etukäteen, että juhlan kristillisestä osasta voi jäädä pois, kukaan ei ole vielä niin tehnyt.
Muutamissa kouluissa joulujuhlan nimikin on muutettu talvenjuhlaksi.
Muutamissa kouluissa joulujuhlan nimikin on muutettu talvenjuhlaksi. Ateistisessa Neuvostoliitossa joulupukki muuntui pakkasukoksi.
Talvenjuhlaan on ajauduttu siksi, että uskotellaan joidenkin maahan tulleiden ahdistuvan oman perinteemme ylläpidosta tai että kristinusko ylipäätään halutaan häivyttää yhteiskunnasta.
Turun piispa Mari Leppänen on HS:n tekemän kolmesivuisen jutun mukaan kirkon kymmenestä piispasta näkyvimpiä – varmaankin näkyvin. Piispoja tosin on 11, kun kenttäpiispakin muistetaan.
Olen joskus ihmetellyt, millaisia ovat piispan kiireet, kun aikaa piisaa laajoihin muun muassa Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien kolumneihin.
Jutun jujuna onkin se, että Leppänen, ensimmäisenä luterilaisen kirkon piispana, on ottanut virkavapaata, vuoden alusta kolme kuukautta. Leppäsen mielestä edeltäjillä oli aikaa kirjoittaa, mutta nyt työelämän rytmi on liian kiihkeä.
Piispan journalistinen tuotanto ja haastattelujen määrä ovat kirkon piirissä niin poikkeuksellisia, että kyse lienee myös siitä, mitä pitää tärkeänä ja mitä ei.
Entinen vanhoillislestadiolainen on profiloitunut sateenkaaripiispaksi. HS:n jutussa mainitaan marraskuinen saarna sateenkaarimessussa Keski-Porin kirkossa, josta piispa laittoi kuvan maailmalle eli Facebook-sivulleen.
Vuoden 2024 syyskuussa Turun tuomiokirkossa pidetty sateenkaarimessu sai aivan oikeaakin mediahuomiota.
Ei ole varsinaisesti ihme, että tällainen toiminta aiheuttaa myös arvostelua seurakuntaväessä.
Piispa väittää, että naisviha on kirkossa lisääntynyt. Olisikohan moisesta jonkinlaista näyttöä? Kirkon papeista ja kanttori-urkureista puolet on naisia, kirkkoherroista kolmannes, piispoista kolme. Trendi on ylöspäin.
Leppänen ja kansan suuri enemmistö ovat oikeassa muun muassa naispappien työn arvostuksessa.
Ja muuta: Turun piispan valtakunnallinen itsenäisyyspäivän saarna Helsingin tuomiokirkossa oli kuuntelemisen väärti.
HS julkaisi hiljattain toisenlaisenkin, yhtä laajan henkilöjutun. Sen kohteena oli Lieksan Egyptinkorvessa elävä Pertti Nevalainen. Hän on 80-vuotias umpisokea, entistä evakkotilaa asuva hevosmies, joka on kutakuinkin avuttoman eli aivan kaikessa autettavan vaimonsa omaishoitaja.
Hänkin olisi varmaan jonkinlaisen virkavapaan tarpeessa, vaikkei kiireitään valitakaan.
Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.
Useat koulut ovat karsineet kristillisyyden kokonaan pois joulujuhlastaan. Kuvituskuva. Kuva: Henry Rantaniemi / Arkisto