Suolistosyöpä on yleistynyt – tunnista sen tyypilliset oireet

Suomalaisilla yleinen syöpä on pitkään oireeton, ja sen varhainen toteaminen voi olla haastavaa, kertoo erikoislääkäri.

Lue tiivistelmä

Suolistosyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpä.

Sen oireet ovat usein pitkään hiljaiset ja voivat sekoittua tavallisiin vaivoihin, kuten peräpukamiin tai ärtyvän suolen oireyhtymään.

Uusimman syöpätilaston mukaan Suomessa diagnosoitiin 4 537 uutta suolistosyöpätapausta vuonna 2023.

Vuonna 2022 aloitettiin valtakunnallinen suolistosyövän seulonta, joka kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin. Seulontaan kannattaa ehdottomasti osallistua.

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa.

Sairaudesta tekee salakavalan se, että suolistosyöpä on usein pitkään oireeton – ja etenkin nuoremmilla potilailla sen oireet saattavat sekoittua muihin vaivoihin.

– Nuorilla ihmisillä löydökset ovat usein yllättäviä. Diagnoosi on saattanut viivästyä, kun oireita ei ole uskottu, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato.

Joskus nuorempia potilaita on hoidettu ensin peräpukama­potilaina, ja syöpä on tullut ilmi vasta myöhemmin, kun on tehty tähystys verenvuodon jatkumisen vuoksi.

– Puolikin vuotta on voinut mennä ennen kuin potilas on saanut lähetteen tähystykseen, ja se tietenkin vaikuttaa ennusteeseen, Koskenpato kertoo.

Suolistosyövän oireet voivat sekoittua ärtyvän suolen oireyhtymään. Kuva: Colourbox

Suolistosyövän, eli paksu- tai peräsuolisyövän, varhainen toteaminen on haastavaa.

– Varsinkin, jos se on suolen alkuosassa, oireita ei välttämättä tunnu, sillä suolen pinta on tunnoton. Kipua alkaa tuntua vasta kun suoleen tulee painetta, ja se on jo merkki pitkälle edenneestä syövästä.

Ulosteessa näkyvä veri on usein ainoa oire. Uloste voi myös olla tummaa. Aina kasvaimen pinta ei kuitenkaan vuoda verta niin paljon, että siihen kiinnittäisi huomiota.

Paikallinen kipu yhdistettynä ulosteessa näkyvään vereen ovat tyypillisiä suolistosyöpään viittaavia oireita. Ulostaminen voi myös vaikeutua.

Oireet voivat sekoittua IBS:ään eli ärtyvän suolen oireyhtymään, jossa kipu tuntuu vaihtelevasti eri paikoissa tai on laaja-alaista, ja suolen toiminta vaihtelee.

– Täytyy kuitenkin muistaa, etteivät IBS-oireet sulje pois paksusuoli­kasvaimen mahdollisuutta, Koskenpato huomauttaa.

Fakta

Suolisto­syövän tyypilliset oireet

• Ulosteessa näkyvä punainen tai tummunut veri

• Tummat, tervamaiset ulosteet

• Suolen toiminnan muutos: pitkittynyt ripuli, ummetus tai vuorotteleva ripuli ja ummetus

• Tunne, ettei suoli tyhjene kunnolla

• Ulosteen ohentuminen

• Paikallinen kipu vatsassa

• Turvotus, ilmavaivat, kouristukset

• Selittämätön väsymys (raudanpuuteanemia)

• Kalpeus, heikotus

• Tahaton laihtuminen

• Ruokahaluttomuus

• Myöhäisemmässä vaiheessa suolitukoksen oireet: pahoinvointi, oksentelu, voimakas vatsakipu

Suolistosyöpä on yleistynyt voimakkaasti

Paksu- ja peräsuolisyövät ovat yleistyneet Suomessa nopeasti. Vuonna 2023 diagnosoitiin 4 537 uutta syöpätapausta, mikä tarkoittaa keskimäärin 12:ta diagnoosia joka päivä.

Alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa Suomessa sekä monissa muissakin maissa. Kasvun taustalla arvellaan olevan elintapojen muuttuminen, kuten lihavuuden lisääntyminen, epäterveellinen ruokavalio, liikunnan vähyys ja alkoholin käyttö.

Miehillä ilmaantuvuus kasvaa 1,3 prosentin ja naisilla noin 1 prosentin vuosivauhdilla. Alle 50-vuotiaiden osuus suolistosyövistä on silti edelleen pieni verrattuna yli 50-vuotiaisiin.

Alle 50-vuotiailla myös tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleisiä, ja niiden oireet saattavat muistuttaa suolistosyövän oireita. Veriripuli on tyypillistä, samoin kouristavat suolistokivut.

– Paksusuolessa olevan suolistotulehduksen tiedetään lisäävän syöpäriskiä selvästi. Kroonista suolistotulehdusta sairastavat ovat kuitenkin niin hyvässä seurannassa, että heillä syöpätapaukset ovat nykyisin harvinaisia.

Muutokset suolen toiminnassa voivat olla merkki suolistosyövästä. Kuva: Colourbox

Aavan vastaavana gastroenterologina toimivan Koskenpadon mukaan tyypillistä alle 50-vuotiasta potilasta ei ole. Nuoret potilaat saattavat olla hyväkuntoisia ja terveesti eläviä ihmisiä ilman näkyviä riskitekijöitä.

Jos omalla vanhemmalla, sisaruksella tai lapsella on todettu suolistosyöpä alle 60-vuotiaana, Koskenpalo neuvoo käymään tähystyksessä noin 40-vuotiaana.

– Siinä vaiheessa jo saatetaan löytää polyyppejä, eli paksusuolensyövän esiasteita. Polyypit pystytään poistamaan helposti tähystyksessä, ja kun ne on poistettu, ennuste on hyvä. Vuosien päästä sitten katsotaan, onko polyyppejä tullut lisää.

Seulontaan kannattaa osallistua

Paksu- ja peräsuolisyövän kehittyminen esiasteesta syöväksi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Riski kasvaa iän myötä. Kaikkein eniten suolistosyöpää todetaan yli 80-vuotiailla. Tämän vuoksi vuonna 2022 aloitettu valtakunnallinen suolistosyövän seulonta kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin. Tulokset alkavat jo näkyä, sillä ikääntyneiden suolistosyöpätapaukset ovat vähentyneet.

Seulontaan kutsuttavaa ikäryhmää kasvatetaan vuosi vuodelta niin, että vuonna 2031 seulonta kattaa kaikki 56–74-vuotiaat. Vuonna 2025 kaikki 60–72 vuotta täyttäneet saivat kotiinsa näytteenottopaketin.

Tuorein seulontaohjelman tilasto on vuodelta 2024, jolloin näytteenottopaketit lähetettiin 60–70-vuotiaille. Noin 420 000 kutsutusta 73,5 prosenttia osallistui seulontaan. Näytteistä 4,5 prosenttia, eli noin 14 000 oli positiivisia, eli ulosteen verimäärä ylitti positiivisen testin raja-arvon.

Suomen Syöpärekisterin tilastoista selviää, että naiset osallistuvat suolistosyövän seulontaan miehiä aktiivisemmin. Vuonna 2024 naisten osallistumisprosentti oli 77,7 ja miesten 69,2 prosenttia.

Suolistosyövän seulonnan kehittämispäällikkö Aapeli Nevala pitää osallistumisaktiivisuutta todella hyvänä. Hän on kuitenkin huolissaan niistä suomalaisista, jotka jättävät seulonnan väliin.

– Havaintojemme mukaan korkeasti koulutetut osallistuvat paremmin kuin matalasti koulutetut. Se on harmillista, sillä tyypillisesti matalasti koulutetuilla on enemmän riskitekijöitä, ja heidän osuutensa positiivisissa testeissä on selkeästi isompi. Tämä tarkoittaa, että he myös hyötyisivät eniten tästä seulonnasta, Nevala sanoo.

Naiset osallistuvat suolistosyövän seulontaan miehiä aktiivisemmin. Kuva: Colourbox

Tähystys voidaan tehdä kivuttomasti

Nevalan mukaan seulonnassa ei pelkästään yritetä seuloa syöpiä, vaan iso osa seulonnan hyödystä saadaan syövän esiasteiden löytämisestä ja poistamisesta.

Suurimmalle osalle jatkotutkimukseen kutsutuista tehdään kolonoskopia, eli paksu- ja peräsuolen tähystys.

Koskenpato kuvailee kolonoskopiaa siistiksi ja kivuttomaksi toimenpiteeksi. Suoli puhdistetaan hyvin ennen toimenpidettä suun kautta otettavalla tyhjennysaineella, ja potilas saa tarvittavan kipu- ja rauhoittavan lääkityksen. Toimenpide voidaan tehdä myös täysnukutuksessa.

Tähystyksen yhteydessä poistetaan adenoomat, jotka ovat hyvänlaatuisia limakalvokasvaimia. Ne voivat olla varrellisia polyyppejä tai limakalvon kohoumia. Lääkäri voi ottaa samalla myös koepaloja.

Koskenpalo toivoo, että tähystykset tehtäisiin nykyisessä kustannus­paineessakin aina laadukkaasti ja ilman kiirettä, jotta pienetkin polyypit huomattaisiin.

– Syövän esiasteita pystytään poistamaan kolonoskopian yhteydessä rutiininomaisesti. Näin estetään syöpiä, eli säästytään syöpähoidoilta, jotka ovat ennusteeltaan paljon huonompia sekä lisäksi kalliita ja aikaavieviä, sanoo Nevala.

Suolistosyövän etsiminen kannattaa

Mikäli polyyppejä ei ole, tähystyksen jälkeen potilas voi elää ilman suolistosyöpähuolta noin kymmenen vuotta.

– Monet meistä gastroentero­logeista käyvät tähystyksessä noin 50–60-vuotiaana, ja jos ei polyyppejä ole, he unohtavat koko jutun. Toki se ei poista sitä mahdollisuutta, etteikö suolistosyöpä voi tulla vielä 90-vuotiaana, Koskenpato toteaa.

– Paksusuolensyöpä on siitä kiitollinen, että esiasteet kasvavat 10, jopa 15 vuotta, ja tähystyksessä ne saadaan aina sieltä pois.

Paksusuolisyövän hoitoennuste riippuu levinneisyydestä sekä jonkin verran myös kasvaimen sijainnista.

– Ennuste on erittäin hyvä, jos syöpä ei ole levinnyt. Se on hyvä vielä silloinkin, vaikka sitä olisi muutamassa imusolmukkeessa, erikoislääkäri sanoo.

– Se on syöpä, jota kannattaa etsiä ja hoitaa, sillä tulokset ovat niin hyviä.

Fakta

Nämä tekijät lisäävät suolisto­syövän riskiä

• Ikä: Riski kasvaa iän myötä, suolistosyöpä on selvästi yleisintä iäkkäillä. Keskimääräinen diagnoosi-ikä on noin 65 vuotta.

• Perimä ja sukurasite: Jos lähisukulaisella on ollut suolistosyöpä erityisesti nuorella iällä, riski on suurempi.

• Aiemmat polyypit ja suolistosyöpä lisäävät uusimisen riskiä.

• Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet: Pitkäaikainen haavainen paksusuolentulehdus tai Chronin tauti paksusuolessa.

• Ylipaino ja lihavuus, erityisesti vyötärölihavuus: Ylimääräinen rasvakudos ja siihen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt voivat altistaa syövälle.

• Ruokavalio: Runsas punaisen lihan ja prosessoidun lihan käyttö sekä vähäinen kuitujen, kasvisten ja täysjyvän saanti yhdistetään usein suolistosyöpäriskiin.

• Vähäinen liikunta ja passiivinen elämäntapa yhdistettynä muihin riskitekijöihin.

• Tyypin 2 diabetes ja metabolinen oireyhtymä.

• Alkoholin käyttö sekä tupakointi ovat perinteisiä riskitekijöitä monissa syöpätaudeissa, ja niitä pidetään merkittävinä myös suolistosyövässä.