Venäjän Ukrainaa vastaan käymä kulutussota jatkunee vuonna 2026 vuoden 2025 tapaan, sillä toiveet pikaisesta rauhasta perustuvat vain sokeaan optimismiin ja epätoivoiseen tarpeeseen myötäillä presidentti Donald Trumpin fantasioita, arvioi nimekäs brittiläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Keir Giles The Independent -lehdessä.
Samaan aikaan kuin Venäjän joukot hivuttautuvat eteenpäin rintamalla, Trump ja Vladimir Putin painostavat Ukrainaa ja Eurooppaa hyväksymään ehtoja, joita vielä taannoin pidettiin mahdottomina.
– Venäjän marraskuussa esittämää ”28 kohdan suunnitelmaa” ei suoranaisesti tyrmätty, vaan sitä on käsitelty neuvottelujen lähtökohtana. Näin ollen esimerkiksi ajatusta Ukrainan asevoimien koon rajoittamisesta ei ole enää torjuttu, vaan nyt myös Eurooppa on asettunut sen taakse, Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä Giles toteaa.
Venäjä jatkaa hänen mukaansa Ukrainan puolustuksen kuluttamista rintamalla omista valtavista miehistötappioistaan piittaamatta ja tappaa edelleen ukrainalaisia siviilejä öisin drooni- ja ohjusiskuin.
Lopulta sotaa ei kuitenkaan ratkaistane rintamalla eikä todennäköisesti Ukrainassa ylipäätään, vaan jossain aivan muualla.
Kun presidentit Trump ja Volodymyr Zelenskyi kertovat olevansa 90-prosenttisesti samaa mieltä tulevista rauhanehdoista, Giles pitää hyvin mahdollisena, että näin todella on. Ongelmana on kuitenkin se, että yhteisymmärrys vallitsee vain Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä, eikä silti olla prosenttiakaan lähempänä toimivaa sopimusta Venäjän kanssa.
– Moskovalle toistuvasti tehdyt tulitaukoehdotukset, jotka ovat vastanneet monia Venäjän alkuperäisiä tavoitteita, ja niiden toistuva torjuminen osoittavat selvästi, että Venäjä katsoo hyötyvänsä enemmän sodan jatkamisesta kuin Trumpin tarjoamien myönnytysten hyväksymisestä. Niin kauan kuin tämä asetelma ei muutu, sodan päättymistä ei kannata odottaa, Giles huomauttaa.
Molempien osapuolten perustavoitteet ovat pysyneet hänen mukaansa muuttumattomina vuodesta 2014 alkaen: Venäjä haluaa eliminoida Ukrainan vapauden ja itsenäisyyden, mutta Ukraina haluaa selviytyä.
Myös mahdollinen tulitauko olisi täynnä vaaroja. Jo aiemmin on nähty, kuinka esimerkiksi Georgiassa ja Syyriassa Venäjä on onnistunut paitsi sanelemaan kohtuuttomia ehtoja, myös rikkomaan tulitaukosopimuksia täysin mielivaltaisesti lännen puuttumatta asiaan.
– Ei ole mitään syytä olettaa, että myöskään tällä kertaa Venäjä suostuisi tulitaukoon, jota ei voisi rikkoa vapaasti ja joka ei asettaisi sitä edulliseen asemaan konfliktin käynnistämiseksi uudelleen sopivaksi katsomanaan ajankohtana. Samalla taisteluiden intensiteetin hellittäminen antaisi kuitenkin liian monelle eurooppalaiselle johtajalle tekosyyn teeskennellä, että ongelma on poistunut ja tarve omaan kiireelliseen uudelleenvarustautumiseen väistynyt, Giles kiteyttää.
Kolme Keir Gilesin tietokirjaa on julkaistu myös suomeksi: Moskovan opit – Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä (2020), Venäjän sota jokaista vastaan – ja mitä se sinulle merkitsee (2022) ja Kuka puolustaisi Eurooppaa? (2025).
Poimintoja videosisällöistämme