Toteutuessaan hyökkäys voisi muuttaa koko kansainvälisen järjestelmän toimintalogiikkaa, varoittaa asiantuntija.
Viikonlopun tapahtumien jälkeen on noussut uudella tavalla esille huoli siitä, voisiko Yhdysvallat todella hyökätä Grönlantiin, sanoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jo aiemmin toistuvasti ilmaissut halunsa liittää Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja.
Yhdysvaltain lauantaina Venezuelaan tekemän iskun ja maan presidenttiparin kaappaamisen jälkeen Trump toisti uhkauksensa Grönlannille.
Hän on perustellut Grönlanti-puheitaan muun muassa kansallisen turvallisuuden tarpeilla.
– On otettava tosissaan se, mitä Yhdysvallat Trumpin suulla puhuu. Emme voi olla varmoja siitä, mitkä asiat ovat mustaa huumoria – jos tällaista termiä voi käyttää – ja mitkä taas strategisten tavoitteiden ääneen lausumista, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mukaan Trumpin puheet on otettava vakavasti – siitäkin huolimatta, että Yhdysvaltojen sotilaallinen hyökkäys Grönlantiin olisi historiallisesti täysin poikkeuksellinen tilanne.
– Se tarkoittaisi hyökkäystä Nato-jäsenmaa Tanskan alueelle ja kohdistuisi samalla myös autonomiseen alueeseen, jossa Yhdysvalloilla on jo olemassa sotilaallisia järjestelyjä. Tällainen skenaario olisi hyvin ennakoimaton ja uusi.
Tässä jutussa Vanhanen analysoi skenaarioita siitä, mitä seurauksia hyökkäyksellä voisi olla.
Grönlannin lippu auringon noustessa pääkaupunki Nuukissa helmikuussa 2025. Kuva: Reuters
Jos Yhdysvallat todella hyökkäisi Grönlantiin, olisi Henri Vanhasen mukaan seurauksena ”Naton ennennäkemätön halvaantuminen”. Kuva: Lassi Rinne
1. Nopea, strateginen haltuunotto
Tanskan joukot sotaharjoituksessa syyskuussa 2025. Kuva: REUTERS/Guglielmo Mangiapane
Perinteisen maihinnousun sijaan Grönlannin valtaaminen olisi Yhdysvalloille ennemmin nopea, strateginen haltuunotto, arvioi Vanhanen.
Tämä johtuu siitä, ettei Grönlannilla tai Tanskalla ole sellaista sotilaallista puolustusta, joka pystyisi vastaamaan Yhdysvaltojen sotilaalliseen ylivoimaan.
– Sotilaallinen vastarinta olisi niin minimaalista tai olematonta, ettei konflikti ratkeaisi millään taistelukentillä, vaan poliittisella ja institutionaalisella tasolla, Vanhanen sanoo.
Vanhanen arvioi, että Yhdysvallat laajentaisi olemassa olevia tukikohtiaan ja ottaisi haltuun maan keskeistä infrastruktuuria, kuten lentokenttiä, satamia ja viestintäyhteyksiä.
2. Grönlanti jäisi yksin
Tanskan kuninkaallisen laivaston fregatti HDMS Triton ohittaa jäävuoren Grönlannin vesillä. Kuva: NATO
Hyökkäyksen toteuduttua Grönlanti jäisi asian kanssa lopulta melko yksin, Vanhanen arvelee.
Vanhasen mukaan Tanska tuskin voisi saada apua Nato-mailta, jolloin sen ainoa vaihtoehto olisi tukeutua muiden liittolaistensa apuun. Sitä tuskin heruisi, sillä Yhdysvallat on monelle Euroopan maalle ensiarvoisen tärkeä liittolainen sotilaallisesti ja taloudellisesti.
– Monet varmaan tuomitsisivat teon. Mutta mitä käytännössä tehtäisiin, on ihan toinen kysymys. En tiedä, olisiko hirveästi keinoja aidosti vastustaa tällaista liikettä.
Vanhasen mukaan Euroopan unioni todennäköisesti reagoisi jyrkästi ja asettaisi pakotteita ja eristäisi Yhdysvaltoja diplomaattisesti. Näiden toimien vaikutukset olisivat kuitenkin hyvin rajallisia, hän sanoo.
Irlantilaisyliopiston tutkija Federica Fazio arvioi aiemmin analyysissaan, etteivät Naton artikla 5 tai EU:n keskinäisen avunannon lauseke välttämättä antaisi Tanskalle oikeutta pyytää apua muilta EU-mailta alueensa puolustukseen. Ja vaikka antaisivat, olisi Fazion mukaan kyseessä vain symbolinen ele.
– Eurooppalaisilla mailla ei ole sotilasvoimaa, jolla seisoa tehokkaasti Yhdysvaltoja vastaan, Fazio kirjoitti.
Vanhanen uskoo, että Grönlanti itse osoittaisi voimakasta vastarintaa.
– Grönlannista voisi tulla poliittisesti epävakaa alue, jossa Yhdysvaltojen läsnäolo saattaisi vaatia jatkuvaa turvallisuusresurssien sitomista ilman selkeää poliittista loppuratkaisua.
3. Nato ajautuisi kriisiin
Naton vuosittainen Steadfast Noon -ydinaseharjoitus vuonna 2024. Kuva: NATO
Vanhasen mukaan hyökkäys olisi Natolle valtava kriisi, jonka seurauksena olisi ”Naton ennennäkemätön halvaantuminen”.
Silloin Nato joutuisi valitsemaan kahden vaihtoehdon väliltä: joko se sivuuttaisi omat perussääntönsä tai se ajautuisi poliittiseen kriisiin Yhdysvaltojen kanssa.
– Kumpikin vaihtoehdoista rapauttaisi Natoa ja sen uskottavuutta syvästi.
Hyökkäys antaisi Vanhasen mukaan muille maille käyttöön vaarallisen argumentin, joka lisäisi turvattomuutta maailmalla: jos suurvalta voi ottaa liittolaisensa alueen, miksi muutkin eivät voisi tehdä niin?
– Tämä tuskin jäisi pelkäksi retoriseksi aseeksi, vaan se voisi muuttaa koko kansainvälisen järjestelmän toimintalogiikkaa.
Vanhasen mukaan Yhdysvallat itse maksaisi teosta kovan hinnan, kun se menettäisi uskottavuutensa liittolaistensa edessä.
– Sotilaallinen onnistuminen olisi Yhdysvalloille lähes varmaa, mutta strateginen epäonnistuminen lähes väistämätöntä.
Toisaalta Vanhanen näkee, että monilla jäsenmailla, myös Suomella, olisi yhä halua pitää Nato pystyssä.
Hän myös muistuttaa, että Naton sisällä on ollut ennenkin jännitteitä, kun Kreikka ja Turkki ovat kiistelleet Egeanmeren saarten ja merialueiden rajoista.
– Mutta olisi tietysti paljon suurempi asia, jos Naton suurin ja vaikutusvaltaisin jäsenmaan ryhtyisi toimimaan mielivaltaisesti toisten jäsenmaiden alueiden osalta.
4. Suomen turvallisuus horjuisi
Vanhasen mukaan hyökkäys olisi ”äärimmäisen iso varoitus” myös Suomelle.
– Varoitus siitä, ettei riitä, että on Yhdysvalloille lojaali liittolainen. Nykyisistä liittolaisistakin voi tulla nopeasti kohteita, joihin kohdistaa kovaa painetta.
Hyökkäyksen toteutuessa Suomi joutuisi Vanhasen mukaan ikään kuin puun ja kuoren väliin. Toisaalta Suomen pitäisi olla entistä varovaisempi Yhdysvaltojen kritisoimisen suhteen, mutta toisaalta puolustaa Tanskaa osana Pohjoismaiden välistä yhteistyötä.
– Se olisi meille äärimmäisen vaikea paikka.
Molemmilla puolilla vaara olisi suuri: se, että Suomen oma turvallisuus horjuisi.
5. Kiina ja Venäjä vahvistaisivat asemiaan arktisella alueella
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti uudenvuodenpuheensa. Kuva: Mikhail Metzel//Planet Pix /ZUMA
Xi Jinpingin johtama Kiina on pyrkinyt lisäämään aktiivisuuttaan arktisella alueella jo pitkään. Kuva: Xie Huanchi/Xinhua/ ZUMA
Vanhanen näkee, että hyökkäyksen toteutuessa myös Venäjä ja Kiina kiirehtisivät vastustamaan tekoa ja vetoamaan kansainväliseen oikeuteen ja sääntöihin, kuten maat tekivät esimerkiksi Venezuelan kohdalla.
Ukrainassa sotiminen vaikeuttaisi Venäjän kykyä reagoida tilanteeseen sotilaallisesti. Ennen pitkää niin kuitenkin tapahtuisi: Venäjä lisäisi joukkojaan arktiselle alueelle, Vanhanen arvelee.
Kiina on pyrkinyt lisäämään aktiivisuuttaan arktisella alueella jo pitkään, ja Vanhasen mukaan pyrkimykset todennäköisesti vain lisääntyisivät, jos Yhdysvallat vahvistaisi asemiaan Grönlannissa.
Hän huomauttaa, että Ukrainan sodan myötä Venäjän riippuvuus Kiinasta on lisääntynyt.
– Se saattaa altistaa Venäjän sille, että jos Kiina haluaa vahvempaa taloudellista tai sotilaallista kädenjälkeä arktiselle alueelle, Venäjä saattaa joutua sallimaan sen, ainakin jossain määrin.