Tasavallan presidentin Alexander Stubb kertoi halukkaiden koalition kokouksen keskeisistä saavutuksista ja otti kantaa Grönlannin tilanteeseen. Hän vastasi myös kysymykseen siitä, mitä Suomi tekee, jos Yhdysvallat loukkaa Grönlannin suvereniteettia.
Pariisi, Ranska
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Pariisissa suomalaiselle medialle, että Suomi seisoo Tanskan tukena. Hän myös kertoi, että Suomi osallistuu monikansallisen joukon perustamiseen Ukrainan tueksi. Kyse ei ole tässä vaiheessa rauhanturvajoukosta.
Presidentin mukaan nyt ollaan menossa kohti maailmaa, jota määrittelevät valta ja voima. Säännöt ja arvot sen sijaan jäävät taka-alalle. Kehitys nähdään joka mantereella.
– Olemme murroksessa, jossa kansainvälisiä sääntöjä kyseenalaistetaan tavalla, joka vie uskoa koko kansainvälisen järjestelmän merkitykseen. Kansainvälisen yhteisön niin suurten kuin pienten intressissä on ylläpitää kansainväliseen oikeuteen perustuvaa järjestelmää. Se linja Suomella on ollut jo vuosikymmenten ajan, Stubb sanoi.
– Jos sivuuttaa arvot ja tavoittelee pelkkää valtaa ja intressejä, löytää lopulta edestään ne ongelmat, jotka on omalla toiminnallaan luonut.
Stubb ei osoittanut tätä lausumaansa yksittäin millekään maalle, mutta on selvää, että se liittynee myös Yhdysvalloista viime aikoina kuultuihin ulostuloihin, muun muassa Grönlannin uhkailuun.
Halukkaiden koalitio kokousti Pariisissa tiistaina Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla. Kokoukseen osallistuivat myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain delegaatio, eli Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff ja Trumpin vävy Jared Kushner.
Halukkaiden koalitio toteaa julkilausumassaan, että turvatakuut aktivoidaan heti, kun tulitauko astuu voimaan. Näihin kuuluvat osallistuminen Yhdysvaltojen monitoroimaan varmistusmekanismiin, Ukrainan asevoimien tukeminen, halukkaiden koalition monikansallinen joukko Ukrainaan, sitoumukset tukea Ukrainaa, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan tulevaisuudessa uudestaan ja sitoutuminen pitkäaikaisen puolustusyhteistyön syventämiseen Ukrainan kanssa.
Ukrainan turvatakuut olivat halukkaiden koalition kokouksen keskiössä.
Stubbin mukaan lähtökohtana on Ukrainan, muun Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteinen tavoite, eli laaja-alaiset turvatakuut. Turvatakuulla tarkoitetaan sitä, että Ukrainaa tuetaan sen käymässä puolustussodassa, sen voimien uudelleenrakentamisessa tulitauon aikana ja mikäli konflikti syttyisi uudelleen.
Ukrainan paras turvatakuu on Stubbin mukaan nyt ja aina sen omat asevoimat.
– Keskeisin anti kokouksesta oli vahvistus Yhdysvaltain sitoutumisesta Ukrainan turvatakuisiin. Halukkaiden koalitio on nyt tehnyt suunnittelua monikansallisen joukon perustamisesta Ukrainan tueksi ja Suomi osallistuu siihen muodossa tai toisessa. Osallistumisen tarkkaa muotoa emme vielä tiedä. Moni yksityiskohta on avoinna ja se vaatii muun muassa parlamentaarisen käsittelyn, Stubb kertoi.
Stubb painotti, että Suomen on huolehdittava myös omasta maastaan ja rajastaan.
IS kysyi Stubbilta, miten halukkaiden koalition maat ja Yhdysvallat vastaavat, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan uudestaan?
Stubb sanoi jakavansa asiansa kahteen osaan eli tulitaukoon ja sitä kautta monitorointiin, jossa päävastuu on Yhdysvalloilla. Riippuu siitä, miten halukkaiden koalition jäsenmaat haluavat monitorointiin osallistua.
Toinen puoli on siinä, jos Venäjä hyökkää uudelleen rauhansopimuksen jälkeen.
– Silloin on kyse perinteisemmästä rakennelmasta, jossa ensisijainen vastuu on Ukrainalla itsellään. Eli miten me tuemme Ukrainan puolustusvoimia, miten me niitä rahoitamme. Oikeastaan samalla tavalla kuin teemme nyt.
Toinen ulottuvuus ja vaihe on halukkaiden koalition sitoumukset, joista tulevaisuudessa päätetään. Suomi ei ole vielä sitoumuksia tehnyt, koska kyse on prosessista.
– Tärkein on Yhdysvaltojen sitoutuminen tähän eli backstop. Tätä lähdettiin työstämään Alaskan kokouksen jälkeen, kun oli Washington-ryhmän tapaaminen elokuun puolivälissä.
Stubbin mukaan Yhdyvaltojen suhtautuminen asiaan on muuttunut. On tullut ”aimoannos realismia siitä, mihin Venäjä on valmis”.
– Ja kyllä lisään tähän vielä Jared Kushnerin vaikutuksen. Sen jälkeen kun hän tuli mukaan, niin rupesi syntymään erilaisia tulokulmia. Ja kyllä tässä näkee Euroopan yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa. Meille oli hyvin tärkeää, että Yhdysvallat on mukana turvatakuissa.
Yhdysvallat toimeenpanee Stubbin mukaan uutta turvallisuuspolitiikkaansa Venezuelassa. Myöskään Stubb ei jää kaipaamaan Maduron hallintoa, mutta hänen mukaansa piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta yhtäällä johtaa samaan myös toisaalla.
– Menemme kohti entistä vaarallisempaa maailmaa. Siksi meidän on palattava aina ja kaikkialla yhteisiin sääntöihin, valtioiden suverniteetti, alueellinen koskemattomuus, voimankäytön kieltäminen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. Kysymys on kansainvälisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kunnioittamisesta. Sen ytimessä on YK, Stubb sanoi.
Stubb kertoi keskustelleensa Grönlannista myös Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa.
– Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Sen asioista päättävät vain Tanska ja Grönlanti itse. Tässä ei ole minkään näköistä tulkinnanvaraa. Vuosi sitten kukaan ei olisi uskonut, että tällaista keskustelua joudutaan käymään.
– Kyse on yhden Nato-liittolaisen suhteesta toiseen. Tanska on Naton perustajajäsen ja kautta historiansa Yhdysvaltain vahva liittolainen. Grönlanti on osa Natoa, turvallisuusintressit ovat yhteiset. Kyse on meidän alueestamme, meidän pohjoismaisesta perheestämme ja me seisomme Tanskan tukena.
IS kysyi, mitä Suomi tekee, jos Yhdysvallat loukkaa Grönlannin suverniteettia?
– En halua lähteä spekuloimaan sillä tilanteella. Kuten aina diplomatiassa, tavoitteena on estää sellaisten tilanteiden kehittyminen. Me korostamme kaikissa tilanteissa kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. Vain Tanska ja Grönlanti päättävät niitä koskevista asioista. Eli valtioiden suverniteetti ja alueellinen koskemattomuus ovat kansaivälisen yhteisön perustavaa laatua olevia sääntöjä joita tulee kunnioittaa, ja me jatkamme tällä linjalla.