
Sadan vuoden aikana Epari on ilmestynyt neljällä nimellä. Nykyinen nimi Epari on lyhennys Etelä-Pohjamaasta.
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä
JUHLAVUOSI
Tänä vuonna juhlitaan, sillä Epari täyttää sata vuotta. Ensimmäinen lehti valmistui 15. joulukuuta vuonna 1926 näytenumerona. Seinäjoen Sanomat -nimellä aloittanut aviisi ilmestyi ensi kertaa virallisesti 5. tammikuuta vuonna 1927.
Epari juhlii 100-vuotissyntymäpäiviään koko tämän vuoden. Luvassa on jalkautettua yllätysohjelmaa esimerkiksi ystävänpäivänä, äitienpäivänä ja yrittäjien perhepäivänä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa järjestetään kilpailuja ja arvontoja.
– Emme halua paljastaa etukäteen, mitä on luvassa. Sen voisin sanoa, että lahjoja saavat tässä tapauksessa lukijat eikä päivänsankari, päätoimittaja Tero Hautamäki vihjaa.
Julkista tietoa on se, että viralliset syntymäpäiväjuhlat pidetään Seinäjoen Keskustorilla elokuun lopulla. Ohjelmaa järjestetään sekä keskiviikkona 26. elokuuta että torstaina 27. elokuuta kello 18–21. Koska juhla on samalla viikolla kuin huvilakauden päättäjäiset, tapahtuma on saanut nimen Eparin Venetsialaiset.
– Juhlien pääosassa ovat kulttuuria tekevät kaupunkilaiset. Ennen muuta haluamme esitellä osaavia harrastajia, mutta mahtuu mukaan ammattilaisiakin. Satavuotisjuhlan kunniaksi toripaviljongin lavalle nousee tietysti sata esiintyjää, Venetsialaiset juontava Hautamäki kertoo.
Eparin oma tiimi saa suunnitteluun apua Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurintuottajaopiskelijoilta. Jenna Rönkkö ja Arsi Joensuu tuottavat juhlan osana opintojaan.
Samalla viikolla, keskiviikkona 26.8., ilmestyy Eparin 100-vuotisjuhlanumero.
Tavoite on säilynyt
Suomen ensimmäinen sanomalehti oli ruotsinkielinen Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo, joka perustettiin Turussa vuonna 1771 eli 255 vuotta sitten.
Etelä-Pohjanmaalla lehtiä päästiin lukemaan paljon myöhemmin: maakuntalehti Ilkka, nykyinen Ilkka-Pohjalainen, perustettiin 120 vuotta sitten.
Ensimmäisessä Eparissa, silloiselta nimeltään Seinäjoen Sanomat, uutta lehteä perusteltiin näin:
”Maassamme ilmestyvät puoluelehdet ovat kyllä tehneet parhaansa levenemisalueensa kunnallisen ja talouden elämän sekä sivistysrientojen edistämiseksi. Näiden lehtien luonteesta ja laajasta levenemisalueesta kuitenkin johtuu, etteivät ne voi puolueettoman tasapuolisesti ja yksityiskohtaisesti käsitellä kunkin kunnan kunnallisia ja taloudellisia sivistysrientoja.”
Lehdessä vastattiin myös kysymykseen siitä, miksi se perustettiin:
”Ohjelmamme on lyhyt ja selvä: Ehdottomasti puolueeton, tasapuolinen asiain ja tapahtumain selostaminen. Lehti tahtoo olla siinä työkenttänä, jolla erilaisen puoluekannan omaavat ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat levenemisalueen asukkaat voivat käsi kädessä, yhteisvoimin, työskennellä kuntien ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin ja henkisen elämän kohottamiseksi.”
Eparia nykyään luotsaava Tero Hautamäki sanoo, ettei lehden tehtävä ole vuosien varrella juuri muuttunut.
– Puolueeton asiain selostaminen niin, että keskiössä ovat Seinäjoen seudun kunnalliset tapahtumat sekä sivistysriennot. Ensimmäinen päätoimittaja, Heikki Laurinmäki, muotoili tehtävän hyvin. Jatkamme samaa sarkaa.
Hautamäki ei lähde edes leikillä ennustamaan, millainen Epari on seuraavan sadan vuoden kuluttua. Median nykyisessä murroksessa kymmenen, jopa parinkin, vuoden päähän povaaminen on vaikeaa.
– Epari ilmestyy paperilehtenä, näköislehtenä ja verkkomediana toistaiseksi, joten ei uutisoitavaa siltä osin. Joskus tulevaisuudessa Epariakin saatetaan lukea pelkästään verkosta, mutta tuskin vielä ihan lähivuosina.

Tältä näytti aivan ensimmäisen Eparin etusivu 15.12.1926. Lehti ilmestyi aluksi nimellä Seinäjoen Sanomat.
Kuva: Kansalliskirjasto
Historia
Epari 100 vuotta
1926
Epari perustettiin 4.12.2926. Lehden nimeksi tuli Seinäjoen Sanomat. Näytenumero ilmestyi 15.12.1926. Merkittäväksi tarjotut 750 kappaletta sadan markan osakkeita myytiin loppuun päivässä.
1927
Lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti alkuvuodesta 1927. Ensimmäinen päätoimittaja oli Heikki Laurinmäki.
1928
Lehti ilmestyi tiistaina ja perjantaina. Jakelu siirrettiin iltaan ja Eparista tuli Suomen historian ensimmäinen iltapäivälehti, joka jaettiin postilaatikoihin illalla. Lehdellä oli tuolloin noin 650 tilaajaa.
1930
Lehti muuttui Etelä-Pohjanmaan maakunnalliseksi äänenkannattajaksi samaan aikaan kun Seinäjoesta tuli kauppala. Lehti alkoi ilmestyä kaikkien yllätykseksi nimellä Kyrönmaa.
1932
Oli pulakausi ja lehti alkoi taas ilmestyä kerran viikossa. Samalla se palasi maakuntalehden roolista paikallislehdeksi. Nimi muuttui samalla Seinäjoeksi. Lehteä jaettiin noin 2200 kotiin.
1932
Vaasa Oy ostaa osake-enemmistön. Levikkialuetta laajennettiin Seinäjoelta Nurmoon, Peräseinäjoelle, Ilmajoelle, Jalasjärvelle ja Alavudelle. Lehden nimi muutettiin Etelä-Pohjanmaaksi.
1961
Lehti alkaa ilmestyä neljästi viikossa.
1977
Lehden koko pieneni broadsheetistä tabloidiksi. Lehti täytti 50 vuotta. Sen kunniaksi juhlalehdessä julkaistiin lehden ensimmäinen nelivärikuva.
1981
Etelä-Pohjanmaa alkoi ilmestyä jokaisena arkipäivänä. Lehden logoon ilmestyi aviisin kutsumanimi ep.
1985
Lehteen hankittiin ensimmäinen tietokone.
1992
Ilkka osti Vaasa Oy:n. Sen omistukseen siirtyi myös Etelä-Pohjanmaa.
1998
Lehti alkoi ilmestyä kolmesti viikossa: maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina.
2000
Keskiviikon lehti muutettiin ilmaiseksi. Muut numerot sai tilaamalla. Jakelumäärä oli 46 000.
2001
Toimitus sai digikamerat.
2002
Lehti muuttui paikallislehdestä kerran viikossa ilmestyväksi ilmaisjakeluksi.
2008
Etelä-Pohjanmaan kutsumanimeksi valittiin Epari.
2010
Epari otti käyttöön Facebookin.
2012
Epari alkoi ilmestyä verkkosivullaan myös näköislehtenä.
2025
Kaleva Media osti Ilkalta enemmistön osakkeista. Samalla myös Eparin kustantaja vaihtui. Eparia painetaan 38 000 kappaletta.
2026
Epari viettää satavuotisjuhlavuottaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Eparin päätoimittaja Tero Hautamäki ja toimittaja Virpi Kupiainen-Ämmälä (oik.) sekä toimistokoordinaattori Marja Vuorela eivät paljasta juhlavuoden tarkkaa ohjelmaa.
Kuva: Petri Torikka
Monta nimeä, monta pomoa
- Eparin ensimmäinen numero ilmestyi nimellä Seinäjoen Sanomat. Rakkaan lapsen muita titteleitä ovat olleet Kyrönmaa, Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa. Ajan saatossa jälkimmäinen lyhentyi kansan suussa nykyiseen asuunsa.
- Eparin päätoimittajat: Heikki Laurinmäki (1927–1952), O. J. Kuusisto (1952–1960), Armas Virtanen (1960–1972), Yrjö Ripsaluoma (1972–1973), Paula Hämäläinen (1974–1996), Raimo Vaisto (1996–2001), Sinikka Välikoski (2002–2007), Markku Leiwo (2008–2013), Laura Syväoja (2013–2020) ja Tero Hautamäki (2020–).