- Professori Anu Kanteleen kasvoja ja ääntä käytetään nettihuijauksessa, jossa myydään erektiolääkettä.
- Kantele on tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja on huolissaan ihmisistä, jotka voivat tulla petetyiksi.
- Asiantuntijan mukaan syväväärennösten tekeminen on nykyään teknisesti helppoa ja halpaa.
- Laajempi uhka on, että väärennösten tulva heikentää luottamusta kaikkeen tietoon, myös aitoon.
Alat hitaasti mutta varmasti menettää miehistä voimaasi. Erektiot muuttuvat yhä harvemmiksi ja lopulta katoavat kokonaan. Pahimmassa tapauksessa tämä päättyy pitkään ja kivuliaaseen taisteluun eturauhassyöpää vastaan ja sairaalasänkyyn…
Tällaista tekstiä Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele näki itsensä näköisen hahmon latelevan mainosvideossa, jossa ei ollut koskaan esiintynyt.
Video on visuaalisesti uskottava ja suomen kieli sujuvaa.
Kyseessä on niin sanottu deepfake eli syväväärennösvideo, joka leviää sosiaalisessa mediassa epämääräisen erektiolääkkeen mainoksena.
– Sain uudenvuoden alla sähköpostia minulle aiemmin tuntemattomalta mieheltä, joka oli ostanut tätä tuotetta ja sen jälkeen alkoi miettiä, onko video sittenkään aito. Sittemmin olen saanut viestejä muiltakin, jotka ovat epäilleet videon aitoutta, Kantele kertoo.
”Erittäin loukkaavaa”
Avaa kuvien katselu
Professori Anu Kanteleen väärennetty hahmo mainostaa videolla erektiolääkettä. Kuvakaappaus.
Videon valmistamisessa on käytetty materiaalina Kanteleen oikeaa haastattelua, joka on ladattu Youtube-videopalveluun.
– Kohteeksi joutuminen on erittäin epämiellyttävää ja samalla loukkaavaa, ikään kuin minut olisi pakotettu mukaan petokseen. Vähän kuin joku murtautuisi kotiini.
Katsojat saattavat luottaa lupauksiin, jotka Kantele on asiantuntijan auktoriteetilla pantu videossa sanomaan. Videossa väitetään, että Kantele on urologi, vaikka todellisuudessa hänen lääketieteellinen erikoisalansa on aivan muualla.
– Erityisen kurjalta tuntuu, että joku videon perusteella luottaa minuun, ja taustalla onkin petos. Ihmiset menettävät rahansa, eikä kukaan tiedä, onko toimitettu valmiste edes turvallinen.
Helppoa ja halpaa
Syväväärennösvideoiden tekeminen on nykyään helppoa ja halpaa, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. On olemassa valmiita ohjelmistoja niiden tuottamiseen.
– Ohjelmat tarvitsevat muutaman minuutin videoaineiston kohdehenkilön esiintymisestä. Sen pohjalta ne pystyvät tuottamaan vakuuttavan puhuvan pään, jossa kuva, ääni ja puhe ovat kaikki synkassa
Toivonen on tutkinut tekoälyä 1990-luvulta saakka eli ajalta kauan ennen kuin useimmat olivat edes kuulleet koko sanasta.
Vuosi 2025 oli käänteentekevä, hän sanoo. Tekoälyllä tuotetut kuvat ja videot tulivat toden teolla osaksi arkea.
– Aiemmin medialukutaito tarkoitti suunnilleen sitä, että ei pidä luottaa kaikkeen, mitä kirjoitetaan. Viimeistään nyt ei enää pidä luottaa kuviin ja videoihin.
Avaa kuvien katselu
Professori Hannu Toivosen mukaan syväväärennösvideoiden tekeminen on nykyään helppoa ja halpaa. Kuva: Veikko SomerpuroKun tekoälylieju leviää
Vaikka videoväärennökset käyvät koko ajan laadukkaammiksi, toistaiseksi ei ole tiedossa, että vaikkapa jostain poliitikosta tehdyllä deepfake-videolla olisi ollut mainittavia seurauksia reaalimaailmassa.
Esimerkkinä Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä levisi pian Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen väärennetty video, jossa hän kehotti ukrainalaisjoukkoja laskemaan aseensa. Hakkerit saivat sen julkaistua jopa ukrainalaisen tv-kanavan sivuilla
Ainakaan kovin laajasti aseita ei Ukrainassa laskettu.
Toivosen mukaan isoimpana uhkakuvana ei ehkä olekaan se, että väärennettyjä videoita levittämällä saataisiin ihmiset uskomaan valheisiin.
– Suurempi riski voi olla, että kun teknisesti korkeatasoista tekoälyliejua tuotetaan tarpeeksi paljon, luotettava ja laadukas tieto hukkuu sen joukkoon. Luotettavaan ja laadukkaaseen tietoonkaan ei silloin luoteta, Toivonen sanoo.
Mitä tapahtuu luottamukselle?
Anu Kantele Kantele kertoo olleensa videosta yhteydessä työnantajiinsa Helsingin yliopistoon ja HUS-yhtymään. Kumpaankaan ei videossa viitata, eivätkä ne siksi ole osapuolia tapauksessa.
Helsingin yliopiston juristit ohjeistivat Kanteletta olemaan yhteydessä some-alustoihin, joilla video leviää. Hän on myös tehnyt rikosilmoituksen.
– Minusta tämä on laajasti katsoen erittäin huolestuttavaa. Videot ovat yhä taitavammin tehtyjä. Mitä yhteiskunnassa tapahtuu luottamukselle, kun tällaiset teknologiat kehittyvät ja niiden rikollinen käyttö yleistyy. Tarvittaisiin rakenteet ja toimintatavat, joilla tällaista voidaan tehokkaasti rajoittaa, Kantele pohtii.