Olisiko Donald Trump niin ovela, että hän hämää irrationaalisuudellaan koko maailmaa, pohtii erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Koko läntinen Eurooppa on nyt pöyristynyt ja suuttunut presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa Grönlanti-puheista.
Eikä syyttä. Valkoinen talo vahvisti, ettei Yhdysvallat sulje pois aseellisen voiman käyttöä Grönlannin haltuun ottamiseksi.
Me tarvitsemme Grönlantia, Trump viestitti jo aikaa sitten.
Viesti vain vahvistui Yhdysvaltain onnistuneen Venezuelan-operaation jälkeen. Nicolas Maduron kaappaaminen keskeltä Caracasia oli valaiseva esimerkki siitä, mihin Yhdysvaltain sotakoneisto pystyy.
Venezuela, Grönlanti ja myös Trumpin poukkoilu neuvotteluissa Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat osoittaneet, kuinka ennalta arvaamaton presidentti on. Tätä ei haluttu uskoa vielä viime vuoden alussa, kun Trump aloitti toisen virkakautensa.
Lue lisää: Valkoinen talo Grönlannista: Yhdysvallat voi käyttää armeijaa
Arvaamattomuus sekä liittolaisten pöyristyttäminen ja suututtaminen saattavat olla täysin tarkoituksellista politiikkaa.
Näin ainakin pohtii grönlantilainen kansanedustaja Aki-Matilda Høegh-Dam haastattelussa, jonka Sermitsiaq-lehti julkaisi tiistaina.
Vastareaktiot Trumpin puheisiin ovat olleet erityisen voimakkaita Grönlannissa, Tanskassa ja Euroopan unionissa. Høegh-Damin mukaan juuri niitä Trump haluaa kuullakin.
– Viime kädessä hän saa näin mahdollisuuden osoittaa amerikkalaisille ja omille äänestäjilleen, etteivät Grönlanti ja Tanska ole lainkaan halukkaita ryhtymään vuoropuheluun tai tekemään sopimuksia. Siksi sotilaallinen ratkaisu on oikeutettu, Høegh-Dam arvioi.
Lue lisää: Kommentti: Trump oli jo sankari – hän päätti olla konna
Pääministeri Mette Frederiksen keskusteli Tanskan asevoimien arktisen puolustusalueen komentajan Sören Andersenin kanssa Grönlannissa huhtikuussa 2025. Kuva: Tom Little, Reuters
Lue lisää: Analyysi: Trump on nyt tosissaan – Pariisin Ukraina-kokouksessa absurdi tunnelma
On myös mahdollista, että kovat puheet voimankäytöstä on tarkoitettu painostamaan Grönlannin ja Tanskan neuvottelupöytään. Tähän viittaavat Wall Street Journalin (WSJ) tuoreet tiedot.
WSJ kertoi ulkoministeri Marco Rubion sanoneen suljettujen ovien takana, ettei kovistelu merkitse Yhdysvaltain välitöntä invaasiota Grönlantiin. Sen tarkoituksena on saada Tanska suostumaan diiliin ja myymään Grönlanti Yhdysvalloille.
Molemmat edellä esitetyt ajatuskuviot viittaisivat siihen, että Trumpin toiminta olisi jotenkin rationaalista: osa suurta suunnitelmaa tai harkittua strategiaa.
Siihen on vaikea uskoa, kun seuraa presidentin julkisia esiintymisiä. Jutut menevät välillä niin sekaviksi, ettei niistä löydä millään punaista lankaa.
Trumpilla on kuitenkin älykkäitä ja kovapintaisia lähiavustajia. Rubion lisäksi hänen päätöksiinsä vaikuttavat muun muassa varapresidentti JD Vance ja neuvonantaja Stephen Miller. Suunnitelma sekoittaa pakkaa ja saattaa ystävät ja viholliset hämmennykseen saattaakin olla suurelta osin heidän käsialaansa.
Trumpin hallinnon aggressiivisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voi tulkita osaksi niin kutsuttua hallitun kaaoksen strategiaa. Voidaan myös puhua niin sanotusta hullun miehen teoriasta, joka ehkä on osa Trumpin vallankäyttöä.
Kun johtaja on täysin ennalta arvaamaton, hän voi horjuttaa sekä vastustajiensa että liittolaistensa tasapainoa – kontrolloidakseen molempia ja pitääkseen aloitteen käsissään. Hän voi kylvää tahallaan kaaosta suistaakseen maailman raiteiltaan, potkiakseen rakenteet rikki ja rakentaakseen sitten uuden, haluamansa järjestyksen.
”Trumpin metodia ymmärtääkseen on ensin unohdettava se olettamus, että kaaos on hänen vihollisensa. Se on hänen työvälineensä”, kirjoittaa professori Stephen S. Nagy norjalaisessa Geopolitika-julkaisussa.
Tällainen toimintatapa löytyy monen historiallisen hahmon pelikirjasta vuosisatojen varrelta, Nagy analysoi, mainiten Macchiavellin, Bismarckin, Mussolinin, Hitlerin, Maon ja Vladimir Putinin. Ennalta arvaamattomuuden lisäksi monet diktaattorit ja vahvat miehet ovat solmineet epäpyhiä liitto- ja yhteistyösuhteita, jotka eivät perustu jaettuihin arvoihin vaan yhteisiin intresseihin.
Trumpin metodia ymmärtääkseen on ensin unohdettava se olettamus, että kaaos on hänen vihollisensa. Se on hänen työvälineensä.
Lue lisää: Ranska suunnittelee, kuinka vastata, jos USA:n uhkaukset Grönlannista toteutuvat
Halu kylvää kaaosta ja esiintyä täysin ennalta arvaamattomasti tuli hyvin esille jo Trumpin tariffipolitiikassa viime keväänä. Välillä hän eskaloi, välillä jarrutteli. Kauppakumppanit pyörittelivät päätään. Trump myhäili tyytyväisenä.
Valtiovarainministeri Scott Bessent kuvasi Trumpin toimia tuolloin näin:
”Peliteoriassa tätä kutsutaan strategiseksi epävarmuudeksi: et kerro neuvotteluissa vastapuolelle, mihin lopputulemaan pyrit.”
Arvaamattomuuden taktiikkaa voi soveltaa kauppapolitiikan lisäksi myös liike-elämässä ja kansainvälisissä suhteissa. Viimeksi mainitussa yhteydessä yhteydessä presidentti Richard Nixon puhui ”hullun miehen teoriasta”. Sitä on soveltanut muun muassa neuvostojohtaja Nikita Hrushtshev, huonolla menestyksellä.
Hullun miehen teoriaan kuuluu olennaisesti se, ettei johtaja piittaa mahdollisen tappion aiheuttamista kustannuksista. Hänhän on hullu, irrationaalinen. Ja jos hän heiluttaa isoa keppiä, on parasta väistää.
Yhdysvaltain johto kertoi Venezuelan-operaatiosta Mar-a-Lagossa 3. tammikuuta. Presidenttin Trumpin takana neuvonantaja Stephen Miller, CIA:n johtaja John Ratcliffe, ulkoministeri Marco Rubio ja puolustusministeri Pete Hegseth. Kuva: Nicole Combea – Pool via CNP, Zuma Press
Vaikuttaa siltä, ettei Valkoisessa talossa juuri nyt lasketa Trumpin politiikan kustannuksia. Siellä ollaan Venezuelasta saadun voiton huumassa.
Kustannukset alkavat kuitenkin jo kasautua. Laskusta tulee kallis.
Yhdysvallat on menettämässä supervoimansa: kansainväliset liittosuhteensa. Se heikentää Yhdysvaltain kykyä projisoida voimaa. Maailma jakautuu etupiireihin. Kiina ja Venäjä saavat tilaa vahvistua.
Kaaoksesta syntyvä uusi maailmanjärjestys on Euroopalle katastrofi, mutta sitä se on myös Yhdysvalloille.