Muinaiset metsästäjät ovat voineet käyttää myrkkyä metsästämisen apuna paljon luultua aikaisemmin, uusi tutkimus kertoo.
Etelä-Afrikassa ja Ruotsissa työskentelevät tutkijat ovat löytäneet Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa maailman vanhimmat nuolissa käytetyn myrkyn jäljet. Nämä 60 000 vuotta vanhat kvartsinuolenkärjet, jotka löydettiin Umhlatuzanan kalliosuojasta KwaZulu-Natalissa, Etelä-Afrikassa, sisältävät myrkyllisen gifbol-kasvin (Boophone disticha) kemiallisia jäämiä. Tämä myrkyllinen kasvi on edelleen käytössä alueen perinteisten metsästäjien keskuudessa.
”Tämä on vanhin suora todiste siitä, että ihmiset käyttivät nuolimyrkkyä. Se osoittaa, että esi-isämme eteläisessä Afrikassa eivät ainoastaan keksineet jousta ja nuolta paljon aikaisemmin kuin aiemmin ajateltiin, vaan he myös ymmärsivät, kuinka käyttää luonnon kemiaa metsästyksen tehokkuuden lisäämiseksi”, sanoo tiedotteessa professori Marlize Lombard, Johannesburgin yliopiston tutkija.
Kemialliset analyysit paljastivat alkaloidien buphandriinin ja epibuphanisiinin esiintymisen, jotka löytyvät gifbol-kasvista. Samankaltaisia aineita löydettiin myös 250 vuotta vanhoista nuolenkärjistä ruotsalaisista kokoelmista, jotka matkailijat ovat keränneet 1700-luvulla. Se, että samaa kasvimyrkkyä käytettiin sekä historiallisella että esihistoriallisella ajalla, osoittaa pitkän tiedon ja perinteen jatkuvuuden.
”Maailman vanhimman nuolimyrkyn tunnistaminen yhdessä on ollut monimutkainen tehtävä ja erittäin rohkaisevaa jatkotutkimuksille”, kertoo tiedotteessa professori Sven Isaksson Tukholman yliopiston arkeologisesta tutkimuslaboratoriosta.
”Oli ratkaisevaa löytää samojen myrkkyjen jälkiä sekä esihistoriallisista että historiallisista nuolenkärjistä,” sanoo Isaksson. ”Tutkimalla huolellisesti aineiden kemiallista rakennetta ja tekemällä johtopäätöksiä niiden ominaisuuksista pystyimme määrittämään, että nämä erityiset aineet ovat riittävän vakaita säilyäkseen näin pitkään maassa. On myös kiehtovaa, että ihmisillä oli niin syvä ja pitkäaikainen ymmärrys kasvien käytöstä.”
Tutkimus osoittaa, että nämä varhaiset metsästäjät eivät ainoastaan hallinneet teknisiä taitoja, vaan heillä oli myös kehittyneitä suunnittelutaitoja ja ymmärrys siitä, kuinka myrkyt toimivat ajan myötä. Tällaiset ominaisuudet heijastavat modernia ihmisen ajattelua, tutkijat sanovat.