Useat asiantuntijat arvioivat jo ennen Pariisissa tiistaina pidettyä kokousta, että Donald Trumpin tekemiin sitoumuksiin ei ole välttämättä luottamista.
Ukraina sai tiistaina lupauksen sitovista turvatakuista, kun sitä tukeva halukkaiden koalitio kokoontui Pariisissa. Turvatakuisiin sitoutui viimein myös Yhdysvallat, jonka edustajat, presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff ja vävy Jared Kushner, osallistuivat ryhmän keskusteluihin ensimmäistä kertaa.
Kokouksen jälkeen annetussa Pariisin julistuksessa korostetaan, että Ukrainan suvereniteetin ja kestävän turvallisuuden kannalta on oleellista, että mahdolliseen rauhansopimukseen sisällytetään turvatakuut. Niiden on tarkoitus torjua Venäjän tulevia hyökkäyksiä ja astua voimaan tulitauon alkaessa.
Trumpin ja tämän hallinnon jäsenten puheet Grönlannin haltuunotosta ovat viime aikoina jälleen kiihtyneet Yhdysvaltojen iskettyä Venezuelaan. Ne ovat herättäneet kysymyksiä siitä, voiko Yhdysvaltojen antamiin lupauksiin turvatakuista Ukrainalle edes luottaa, jos se havittelee samaan aikaan oman liittolaisensa alueiden anastamista.
Erityislähettiläs Steve Witkoff ja presidentti Donald Trumpin vävy Jared Kushner osallistuivat tiistaina ensimmäistä kertaa halukkaiden koalition kokoukseen Pariisissa. Kuva: Ludovic Marin / Reuters
Viisikohtaisessa julistuksessa Ukrainalle luvataan Yhdysvaltojen valvoma tulitauon tarkkailu- ja todennusmekanismi, pitkäaikaista sotilas- ja aseapua sekä pelotteena toimivat monikansalliset joukot, jotka myös tukevat Ukrainan asevoimien jälleenrakentamista tulitauon astuttua voimaan.
Liittolaiset sitoutuvat tukemaan Ukrainaa Venäjän mahdollisen uuden hyökkäyksen tapahtuessa esimerkiksi käyttämällä sotilaallisia valmiuksia, antamalla tiedustelu- ja logistiikkatukea sekä kiristämällä Venäjän-vastaisia pakotteita. Julistuksessa sitoudutaan myös pitkäaikaiseen puolustusyhteistyöhön muun muassa koulutuksen, puolustusteollisuuden ja tiedusteluyhteistyön saralla.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehui jälkeenpäin toimittajille, että Yhdysvalloilta on nyt saatu backstop eli niin sanottu perälauta, jota Ukraina ja eurooppalaiset ovat pitkään toivoneet.
Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitteli Yhdysvaltoja sen ”valmiudesta olla perälautana kaikilla osa-alueilla” kuten turvatakuissa, tulitauon tarkkailemisessa ja jälleenrakennuksessa. Näistä asioista ukrainalaisten ja amerikkalaisten oli määrä jatkaa tarkempia keskusteluja keskiviikkona.
Pariisin julistus poikkeaa kuitenkin aiemmasta luonnoksesta, jonka verkkolehti Politico kertoi nähneensä. Sen mukaan lopullisesta versiosta on kadonnut yksityiskohta, jossa Yhdysvallat sitoutui tukemaan monikansallisia joukkoja hyökkäyksen tapahtuessa sekä avustamaan tiedustelussa ja logistiikassa.
Myös Reutersin mukaan julistusta on vesitetty aiempaan verrattuna ”poistamalla muotoiluja, joissa hahmoteltiin Yhdysvaltain kyvykkyyden käyttöä monikansallisten joukkojen tukemiseksi Ukrainassa”.
Suomesta halukkaiden koalition kokoukseen osallistui tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänet otti Elysee-palatsilla vastaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Kuva: Antti Hämäläinen/IS
Politicon mukaan Yhdysvaltojen toivottiin osallistuvan yhteiseen julistukseen, mutta lopulta julistuksen allekirjoittivat ainoastaan halukkaiden koalition jäsenet. Jäsenmaiden johtajat painottivat tästä huolimatta, että julistus osoittaa ”uudistunutta yhtenäisyyttä” Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä Ukrainan tukemisessa.
Kokousta varjostivat Yhdysvaltain Venezuelan-operaatio ja Trumpin jälleen kiihtyneet vaatimukset Grönlannin eli Nato-liittolaisen Tanskan itsehallintoalueen ottamisesta Yhdysvaltojen kontrolliin.
Reutersin mukaan Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer sivuuttivat kysymykset siitä, voiko Trumpin antamiin sitoumuksiin luottaa Grönlantia koskevien puheiden valossa. Witkoff kieltäytyi kommentoimasta Grönlantia millään tavalla.
Hän vakuutti kokouksen jälkeen, että Trump ”tukee turvallisuusprotokollia voimakkaasti” eikä peräänny tekemistään sitoumuksista.
– Näiden turvallisuusprotokollien on tarkoitus… torjua mitä tahansa hyökkäyksiä, mitä tahansa tulevia hyökkäyksiä Ukrainaan… ja jos minkäänlaisia hyökkäyksiä tapahtuu, niiden tarkoituksena on puolustaa, ja ne tekevät kumpaakin. Ne ovat vahvimmat turvatakuut, joita kukaan on koskaan nähnyt, Witkoff sanoi Reutersin mukaan.
– Heidän [Ukrainan] on tiedettävä, että he ovat sopimuksen jälkeen turvattuja ja että heillä on vankka pelote. Ja tässä on todellisia perälautoja, jotka varmistavat, että tätä [Venäjän hyökkäystä] ei tapahdu uudelleen, sanoi puolestaan Kushner.
Epäilyksiään Trumpin turvatakuiden luotettavuudesta ehtivät esittää useat asiantuntijat jo ennen tiistaista Pariisin julistusta.
– Tietenkin mitkä tahansa Yhdysvaltain turvatakuut kenelle tahansa ovat tyhjiä, koska Trump on täysin epäluotettava ja itsepintainen valehtelija. Trump kyseenalaistaa niin usein Yhdysvaltain parasta turvatakuuta, Natoa, että se vaikuttaa parhaimmillaankin arveluttavalta ja todennäköisesti arvottomalta, kirjoitti ruotsalainen taloustieteilijä ja diplomaatti Ander Åslund viime viikolla X:ssä.
Ukrainan presidentti Volodmyr Zelenskyi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer puristivat toistensa käsiä allekirjoitettuaan Pariisin julistuksen omasta puolestaan. Kuva: LUDOVIC MARIN / EPA
Hän kommentoi New York Timesissä 1. tammikuuta julkaistua mielipidekirjoitusta, jonka tekijä on Brookings Institute -tutkimuslaitoksen tutkija Philip H. Gordon. Tämä on toiminut myös ex-presidentti Barack Obaman ja edellisen hallinnon varapresidentin Kamala Harrisin neuvonantajana.
– Epäilykset herra Trumpin halukkuudesta seisoa Yhdysvaltain turvatakuiden takana alkavat siitä faktasta, että ajoittaisista uhkauksistaan huolimatta hän ei ole koskaan osoittanut minkäänlaista halukkuutta vastustaa suoraan herra [Vladimir] Putinin Venäjää, eikä varsinkaan sotilaallisesti, Gordon kirjoitti.
Hän huomautti, että kuluneen vuoden aikana Trump on rajoittanut merkittävästi Yhdysvaltojen tukea Ukrainalle, toistanut Venäjän narratiivia syyttäen jopa Ukrainaa sodan aloittamisesta sekä puhunut talousyhteistyön syventämisestä Venäjän kanssa.
– Jos Ukraina ei voi luottaa herra Trumpin tarjoamaan apuun edes silloin kuin se on välittömän hyökkäyksen ja aggression kohteena, on vaikea nähdä hänen auttavan, tai varsinkaan vastustavan Venäjää sotilaallisesti jossakin vähäisemmässä tilanteessa pelkän nimellisen sitoumuksen vuoksi, Gordon arvioi.
Lue lisää: Onko Trump enää kiinnostunut Ukrainan rauhasta? Tätä mieltä on asiantuntija
Hän muistutti myös Trumpin liikemiesajoista, joina tämän tiedetään rikkoneen lukuisia sopimuksia, sekä uhkauksista olla puolustamatta Nato-liittolaisia, mikäli nämä eivät ”maksa laskujaan”. Gordonin mukaan tämän vuoksi ei ole juuri syytä uskoa, että kirjallisillakaan sitoumuksilla olisi Trumpille lopulta väliä.
Turvatakuiden uskottavuutta kommentoi joulukuun lopulla myös lontoolaisen King’s Collegen Venäjän ja Yhdysvaltain politiikan tutkija Ruth Deyermond.
– Kukaan ei voi katsoa, kuinka Trumpin hallinto tällä hetkellä käyttäytyy Tanskaa kohtaan ja ajatella, että Trumpin turvatakuilla Ukrainalle olisi minkäänlaista arvoa, Deyermond sanoi X:ssä.
Venäjä on toistuvasti sanonut torjuvansa Nato- tai EU-maiden joukkojen läsnäolon Ukrainan maaperällä osana turvatakuita. Kreml ei ole antanut minkäänlaisia viitteitä siitä, että se hyväksyisi Pariisissa tiistaina sovitut turvatakuut osaksi rauhansopimusta.
Venäjä ei ole joustanut alkuperäisistä vaatimuksistaan rauhansopimuksen syntymiseksi. Se on painottanut saavuttavansa tavoitteensa joka tapauksessa sotimalla, ellei diplomatialla.
Skotlantilaisen St. Andrewsin yliopiston strategian tutkimuksen professorin Phillips O’Brienin mukaan venäläisten lausunnot saattavat paljastaa myös Trumpin Ukrainalle lupaamien turvatakuiden painoarvon. Hän kommentoi joulukuussa ulkoministeri Sergei Lavrovin tuolloin antamaa lausuntoa.
Trump esitteli elokuussa Valkoisessa talossa itsestään ja Venäjän presidentistä Vladimir Putinista Alaskassa otettua yhteiskuvaa. Hän suunnitteli ilahduttavansa Putinia lähettämällä kuvan tälle. Kuva: Jonathan Ernst / Reuters
Lavrov painotti sodan ”juurisyiden” eliminoimista rauhan ehtona.
– On hyvä, että amerikkalaiset ovat tajunneet tämän. He ovat selvästi sanoneet, että Natoa ei voi olla. Ja he ovat selvästi sanoneet, että näistä alueista, joilla venäläiset ovat eläneet vuosisatoja, on tultava jälleen venäläisiä, Lavrov väitti.
Venäjän näkökulmasta tämä koskee myös niitä muutoin miehitettyjen alueiden osia, joita Ukraina tällä hetkellä kontrolloi. Useiden arvioiden mukaan Putinin lopullinen tavoite on koko Ukrainan alistaminen Venäjän kontrolliin.
– Venäläiset sanovat suoraan, että mitkä tahansa Yhdysvaltojen lupaukset Ukrainalle ovat, kauniisti sanottuna, puuta heinää, O’Brien kommentoi Lavrovin lausuntoa.
Ei ole varmuutta siitä, ovatko yhdysvaltalaiset todella sanoneet venäläisille näin. Witkoff on kuitenkin perustellut alueluovutusten tarpeellisuutta sillä, että Venäjän vaatimat alueet ovat pääosin venäjänkielisiä.
Hän on väittänyt asukkaiden myös haluavan Venäjän hallintaan perusteenaan Venäjän alueilla järjestämät, laajasti peukaloituina pidetyt kansanäänestykset.
Zelenskyiltä kysyttiin Pariisissa tämän arviota Yhdysvaltojen lupausten luotettavuudesta. Hänen mukaansa Trumpin hallinnon lisäksi myös Yhdysvaltain kongressin on tuettava turvatakuita.
– Luotamme siihen paljon. Dokumentit ovat valmiina, Zelenskyi sanoi.