Iltalehden lukijat kertovat ottaneensa sairauslomaa työn kuormituksen vuoksi. Heillä on ”vitutussaikulle” vaihtoehtoisia nimityksi ä, kuten hengitysloma ja väsymyssaikku.
Iltalehden lukijat kertovat työn kuormittavuudesta. Kuvituskuva. Pete Anikari
– Kutsuisin sitä mieluummin väsymyssaikuksi kuin vitutussaikuksi, kommentoi lähi- ja sairaanhoitajan töitä tehnyt Marjut, 57.
Marjut on yksi Iltalehden kyselyyn vastanneista lukijoista. IL kirjoitti aiemmin lyhyistä, niin sanotuista ”vitutussaikuista”, joita työntekijät ottavat, vaikka heillä ei ole sitä mahatautia tai migreeniä, jolla sairauslomaa perustelevat.
Vastaajat käyttävät ilmiöstä mieluummin nimityksiä hengitysloma, motivaatiosaikku tai väsymyssaikku.
Iltalehden kyselyyn vastasi lukijoita, jotka kertovat ottavansa lyhyitä sairaslomia usein siksi, että jaksaisivat paremmin töissä ja välttääkseen pitkät työuupumukseen liittyvät sairauslomat. Tarinoiden taustoilta paljastuu erilaisia työhön liittyviä kuormitustekijöitä.
Nimimerkki Insinööri kertoo, että hänen työnsä sisältää jokapäiväistä priorisointia. Hän sanoo, että jättää koko ajan osan työstä tekemättä, että tärkeimmät asiat tulisivat juuri ja juuri ajallaan valmiiksi.
– Kerran kvartaalissa otan itsekin 2–3 päivän sairausloman, jolloin vetäydyn tasaamaan hengitystäni vapaalle. Työnantajalle kerron olevani flunssassa. Hoidan tuolloin tärkeimmät työtehtäväni. Muuten keskityn oman terveyteni ja työkykyni palauttamiseen, että jaksan taas painaa kvartaalin työmäärän alla, mitä on mahdotonta saada tehdyksi.
Helsingin Sanomien haastattelema helsinkiläisnainen kertoi, että ottaa kerran kvartaalissa sairauslomaa, jotta saa aikaa tasata hengitystään suuren työmäärän vuoksi. Hän kertoo usein sairauslomallakin hoitavansa varsinaisia työtehtäviään, etteivät työt kasaudu.
Nimimerkki Insinööri kertoo Iltalehden kyselyssä hoitavansa palautumistaan itse otetuilla sairauslomilla. Kuvituskuva. Adobe Stock / AOP
Johtamisen ongelmat
Kyselyyn vastaajien joukossa oli niin naisia kuin miehiä, eri aloilta. Ikäjakauma oli laaja, ja vanhimmat vastaajat olivat jo eläkkeelle jääneitä.
Johtamisen ongelmat mainitaan useita kertoja vastauksissa.
– Kuormitustani ei kuultu. Pidin hengityslomia. Aika pitkään niillä siirsin lopullista burnout-lomaa, kertoo nimimerkki Hanna.
Kolmekymmenvuotisen hoitajan uran tehnyt Marjut on hakenut sairauslomaa tilanteessa, jossa työpaikkakiusaaminen esihenkilön tai työkavereiden taholta on alkanut tuntua liian raskaalta.
Hän kertoo esimerkkinä, että on saanut puhutteluja siitä, ettei ole pystynyt hoitamaan lisätyötehtäviä virallisten työtehtävien lisäksi, kun työpaikalla on ollut muutenkin vähän henkilökuntaa.
– Kyllä kiusaaminen saa masentumaan ja ottamaan sairauslomaa. Kerran, kun esihenkilö arvosteli työnjälkeäni huonoksi kaikkien kuullen, tartuin puhelimeen ja varasin lääkärinajan. Olin ollut siinä kai jo pitkään väsynyt. Tuntui, etten enää kestä tätä.
43-vuotias Matti toimii henkilöstönedustajana teollisuuden alan työpaikassa. Hän allekirjoittaa omien sairauslomien ottamisen ilmiönä niin työpaikalla yleisesti kuin henkilökohtaisesti. Tilanne on yleinen, mutta siitä ei Matin mukaan työpaikalla paljon julkisesti huudella.
– Minulla on diagnosoitu migreeni. Joskus, kun oma jaksaminen ei riitä töihin lähtemiseen, perustelen poissaoloni migreenillä.
Matti kertoo, että työntekijät kokevat työnantajan lähinnä sanelevan uudistukset, eikä työntekijöitä kuunnella tai arvosteta riittävästi. Palkkaukseen tehtiin kuluneen vuoden aikana suuria muutoksia, jotka kavensivat työntekijöiden kuukausipalkkaa jopa tuhannella eurolla.
– Työnteko ei ole itsessään raskasta tai ongelma, mutta työnantaja on huono ottamaan vastaan rakentavaakaan palautetta. Jos tällaista palautetta antaa, saa työpaikalla hankalan ihmisen maineen. Se voi vaikuttaa epäsuotuisasti omaan osaan työpaikalla.
Haastatellut esiintyvät jutussa etunimellään tai nimimerkillä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Nimettömän käsittelyn takia Iltalehti ei ole voinut kuulla haastateltujen työnantajien näkemystä itse otetuista sairauslomista.
LUE MYÖS”Jussina näköjään saikkua”
Työelämässä on ongelma. Siitä ovat samaa mieltä niin jaksamiseensa saikuttavat työntekijät kuin työnantajatkin.
– Mielipaha, ärtymys, veemäinen fiilis tai johtamisen ongelmat eivät ole sairautta, vikaa tai vammaa. Eli ei ainakaan sairauspoissaoloa pitäisi tällaiseen käyttää, kommentoi Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti Iltalehdelle aiemmassa saikutusta käsittelevässä jutussa.
Martti sanoo, että vastaava saikutus on petos. Hänen mukaansa ristiriidat, kiusaamistilanteet ja johtamisen ongelmat tulisi työpaikalla ratkoa luottamushenkilöiden ja esihenkilöiden kanssa.
Iltalehden kyselyyn vastasi myös kommentoijia, jotka kertoivat havainnoistaan sairausloman väärinkäytöstä:
– Hoitoalalla seurannut kuinka samat ihmiset viikosta toiseen saikuttaa päivän pari kerrallaan. Kellään ei voi olla vatsatautia pari kertaa kuussa, tai flunssaa joka kerta, kun kukko kiekasee. Varsinkin sillon, kun alunperinkään ei ole tarpeeksi miehitystä, niin sillon nämä ainasaikuttajat ovat pois ja jättävät jäljelle jääneet vielä tukalampaan tilanteeseen.
– Edellisessä työpaikassani oli tavallista, että vuorotyöläiset katsoi aina uuden vuoden kalenterista vuorot ja jos esimerkiksi juhannuksena sattui työvuorot, niin puhuttiin jo kovaan ääneen että jaaha, ”jussina näköjään saikkua” ja se ei ollut edes vitsailua vaan toden totta. Nämä tyypit piti saikut silloin, kun tarvitsi.