Häiriköinti on lisääntynyt Seinäjoen yhteispäivystyksessä. Reilu vuosi sitten hyvinvointialue joutui muistuttamaan asiakkaita hyvästä käytöksestä.
Avaa kuvien katselu
Hoitoonpääsy halutaan joskus varmistaa huonolla käytöksellä. Seinäjoella näin tapahtui viime vuonna 600 kertaa. Häiriköinti on lisääntymässä. Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle
- Potilaiden häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt Seinäjoen sairaalan yhteispäivystyksessä. Viime vuonna vartijoita tarvittiin apuun 601 kertaa.
- Osastonhoitaja Anne Saarelan mukaan eniten uhkailua ja nimittelyä kokevat potilaita vastaanottavat hoitajat.
- Häiriköinnin syynä on usein hätä. Iso osa häiriköivistä potilaista on myös muistisairaita tai päihtyneitä.
Seinäjoella sairaalan yhteispäivystykseen tulevien potilaiden käytös on huonontunut.
Viime vuonna vartijaa tarvittiin potilaiden takia yhteensä 601 kertaa. Edellisvuonna häiriköitiin 580 kertaa, joten lisäystä on parikymmentä tapausta.
Eniten väkivaltaa ja väkivallan uhkaa kokevat hoitajat, koska he ottavat potilaat vastaan, sanoo yhteispäivystyksen osastonhoitaja Anne Saarela Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Huonoa käytöstä kokevat kuitenkin myös lääkärit.
Nyrkistä ei ole toistaiseksi tullut, vaikka yrityksiä on ollut.
– Aika usein on potkimista, nimittelyä, uhkailua ja semmoista yleistä ilkeilyä. Meillä on onneksi aika vähän fyysisiä kohtaamisia. Lisäksi paikalla ovat vartijat, jotka tulevat tarvittaessa apuun tällaisiin tilanteisiin.
Hoitohenkilökunta kokee myös erilaista kiusaamista ja aliarvioimista.
Saarelan mukaan osa on jo niin tottunut huonoon käytökseen, ettei siihen läheskään aina edes oteta vartijaa apuun.
– Henkilökunta on aika lailla tottunut siihen, että heille haistatellaan jonkun verran. Minun mielestäni se ei ole ok, mutta he eivät rekisteröi sitä, vaan tavallaan hyväksyvät.
Syynä huonoon käytökseen Saarela pitää hätää ja pelkoa. Nykypotilas osaa myös vaatia, ja jos hän ei saa haluamaansa, seurauksena on kiukuttelua.
Avaa kuvien katselu
Haistattelu ei ole hyväksyttävää käytöstä, sanoo sairaalan yhteispäivystyksen osastonhoitaja Anne Saarela. Väkivaltaiseen käytökseen ja sen uhkaan puuttuu aina vartija. Kuva: Tarmo Niemi / YleSaattajien poistamisia vähemmän
Saarelan mukaan häiriökäyttäytymiseen voi vaikuttaa vain osittain.
– Tiedetään, että tilanteet, joihin tarvitaan vartijoita, lisääntyvät.
Selitys löytyy siitä, että häiriköivistä potilaista suuri osa on muistisairaita, jotka eivät itse ymmärrä toimivansa väärin. Toinen häirikköjoukko ovat päihteiden käyttäjät, jotka toimivat päihtyneenä vastuuttomasti.
Jotain hyvääkin löytyy: Potilaita saattamaan tulleita omaisia ja läheisiä jouduttiin poistamaan tiloista jonkin verran aiempaa vähemmän.
Viime vuonna poistoja tiloista tehtiin 24 kertaa, kun vuotta aiemmin niitä oli 33.
– Määrä on vähentynyt ja siihen voimme olla tyytyväisiä. Tokikaan emme halua niitä yhtään, mutta jonkin verran on ollut vaikutusta kampanjoinnilla.
Hyvinvointialue tarttui huonoon käytökseen jo keväällä 2024 ja teki aiheesta valistusvideon. Nyt valistusta jatketaan.
– Meillä on julisteita käytävillä, ja tietenkin pystymme vaikuttamaan somemainoksilla. Lisäksi meille on tulossa tieto-tv:t odotustiloihin, joissa kerrotaan siitä, miten sairaalassa käyttäydytään. Olemme täällä töissä ja haluamme auttaa potilaita.