Suomen keilailuliiton toiminnanjohtaja Sami Järvilä ihmettelee Emilia Soinin näkemyksiä.
8.1. 10:30
Suomalainen squashpelaaja Emilia Soini, 30, julkaisi keskiviikkona Instagram-tilinsä tarinat-osiossa tulikivenkatkuista tekstiä, jossa hän kritisoi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämiä apurahoja.
OKM julkisti aiemmin perjantaina 2. tammikuuta tämän vuoden kesälajien urheilija-apurahat uusituilla kriteereillä. Ministeriö kertoi tiedotteessaan, että apurahaa myönnetään varteenotettavimmille arvokisojen menestyjäehdokkaille.
Apurahan saaneesta 76 urheilijasta viisi oli keilaajia. Näistä neljälle (Peppi Konsteri, Tomas Käyhkö, Essi Pakarinen, Luukas Väänänen) myönnettiin suoraan kahdeksi vuodeksi isompi apuraha, joka on 24 000 euroa. Emma Palermaalle myönnettiin pienempi 12 000 euron apuraha yhdeksi vuodeksi.
Päätös herätti squashissa maailmanlistalla sijalla 72 olevassa Soinissa voimakasta kritiikkiä.
”Suomen huippu-urheilu on kyllä aika huolestuttavassa tilassa. Koko maa on ihan perseestä, ja tämän maan urheiluun liittyvä politiikka. OKM:n apurahoista meni neljälle keilaajalle kahden vuoden diili ja 24 tonnia”, Soini kirjoitti Instagram-tilillään.
Hän luonnehti keilaajien apurahoja vitsiksi.
”Ei mitään henkilökohtaista heitä kohtaan, jos ovat hyviä niin kunnioitan kaikkea heidän saavuttamaansa. Mutta kyllä se on huippu-urheilusta kaukana. Hieno ja vaativa laji, mutta ei urheilulaji.”
Soini on squashin kaksinkertainen EM-pronssimitalisti. Maailmanlistalla hän on ollut parhaimmillaan sijalla 41.
Emilia Soini on juhlinut squashin EM-pronssia vuosina 2023 ja 2024. Kuva: MI News & Sport / Alamy Stock Photo
Keilaajien apurahojen saantia puoltaa se, että Suomi menestyi marras-joulukuun vaihteessa pelatuissa keilauksen MM-kisoissa sensaatiomaisesti. Suomalaiset kahmivat kisoista peräti kuusi MM-mitalia, joista viisi oli kultaisia.
Juuri siksi Suomen keilailuliiton toiminnanjohtaja Sami Järvilä oli häkeltynyt Soinin ulostulosta.
”Onpas halveksuttavia kommentteja. Ensimmäisenä tulee mieleen, että Soini ei ymmärrä kyllä huippu-urheilusta mitään”, Järvilä kommentoi.
”Meidän laji on ihan maailman tasolla yksi kilpailullisimpia lajeja. Ja jos sitä squashiin vertaa, niin meillä on 113 maaliittoa sekä yli sata miljoonaa harrastaa ja miljoonia kilpakeilaajia, niin sitä ei Suomessa edes ymmärretä kuinka merkittävä laji keilaus maailmalla on.”
”Minun mielestäni uudistus apurahojen suhteen on hyvä, ja nyt meidän urheilijat ja laji saa vihdoin sen, mitä oltaisiin ansaittu jo kauan aikaa sitten.”
Tamperelainen muistuttaa, että OKM:n apurahojen uudet kriteerit on saatettu lajiliitoille tietoon jo Pariisin 2024 kesäolympialaisten jälkeen.
”Lajiliitot ovat olleet mukana kriteerien uudistustyössä ja hyväksyneet ne. Luulisi, että tieto olisi kantautunut urheilijoidenkin korviin. Siksi Soinin teksti kuulostaa täysin harkitsemattomalta teolta”, Järvilä sanoo.
Keilaaja Peppi Konsteri on yksi OKM:n apurahan saajista. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Järvilän mielestä tarkempien kriteerien luominen vie suomalaista huippu-urheilua oikeaan suuntaan, sillä niistä näkee nyt selvästi missä lajeissa suomalaiset pärjää.
”Ei sellaisten lajien kuulu saada tukea, mitkä eivät pärjää. Apuraha on kuitenkin tarkoitettu huippu-urheilua varten ja sellaisille urheilijoille, jotka ovat siellä maailman kärjessä”, Järvilä kertoo.
”Minun mielestäni uudistus apurahojen suhteen on hyvä, ja nyt meidän urheilijat ja laji saa vihdoin sen, mitä oltaisiin ansaittu jo kauan aikaa sitten.”
Järvilä tarkentaa, että keilailuliitolla ei ole tarvetta lähteä polkemaan muita urheilulajeja tai niiden harrastajia alas.
”Jos lajista ei ymmärrä mitään, niin ymmärrän, että tällaisia sammakoita voi päästää ulos suustaan”, Järvilä sanoo.
”Nämähän perustuvat valitettavasti usein vain tietämättömyyteen.”