Trump toisti haastattelussa, että Grönlannin haltuun saaminen on tärkeää.
Lue tiivistelmä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi The New York Timesin haastattelussa, että puolustusliitto Naton ja Grönlannin välillä saatetaan joutua tekemään valinta.
Trump perusteli Grönlannin haltuun saamisen tärkeyttä psykologisilla syillä ja omistajuuden eduilla, vaikka Yhdysvalloilla on saarella jo tukikohta.
Trump totesi, etteivät kansainväliset lait estä häntä toimimasta globaalilla kentällä halunsa mukaan, ja että ainoa rajoittava tekijä on hänen oma moraalinsa.
Hän ei vaikuttanut olevan huolissaan Venäjän ja Yhdysvaltojen helmikuussa raukeavasta ydinasesopimuksesta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi sanomalehti The New York Timesin haastattelussa, että puolustusliitto Naton ja Grönlannin välillä ”saatetaan joutua tekemään valinta”.
Trump kommentoi asiaa, kun lehti kysyi tältä kumpi on hänelle korkeampi prioriteetti: Grönlannin saaminen Yhdysvalloille vai Naton säilyttäminen.
Vastauksensa jälkeen Trump jatkoi, ettei transatlanttinen puolustusliitto olisi mitään ilman Yhdysvaltoja sen keskiössä.
Haastattelussa Trump toisti, että Grönlannin haltuun saaminen olisi tärkeää. Kysyttäessä, miksi hänelle ei riitä, että itsehallinnollinen alue kuuluu Naton jäsenmaalle, Tanskalle, Trump vastasi:
– Koska tunnen, että se on psykologisesti tärkeää menestyksen kannalta. Omistajuus antaa asioita, joita ei voi saada vain dokumentteja allekirjoittamalla, entinen liikemies perusteli.
Yhdysvalloilla on saarella jo tukikohta ja se pystyisi nykyisin sopimusjärjestelyin lisäämään sinne sotilaallista läsnäoloaan niin halutessaan.
Trump totesi haastattelussa, etteivät mitkään kansainväliset lait estä häntä toimimasta globaalilla kentällä halunsa mukaan. Ainoa rajoittava tekijä on vain hänen oma moraalinsa ja mielensä.
– Se on ainoa asia, joka voi pysäyttää minut.
Silti Trump vakuutteli, että Yhdysvallat tulee jatkossakin tulemaan toimeen Euroopan kanssa. Hän toisti kuitenkin toiveensa Euroopan ryhdistäytymiseen.
– Olen ollut hyvin lojaali Euroopalle. Olen tehnyt hyvää työtä. Ilman minua Venäjällä olisi jo koko Ukraina.
Trump ei NYT:n mukaan vaikuttanut olevan huolissaan helmikuun alussa raukeavasta Venäjän ja Yhdysvaltojen välisestä ydinasesopimuksesta. Sopimus rajoittaa osapuolten strategisten ydinkärkien määrän 1 550:een.
Edellisen kerran maat pidensivät sopimuksen voimassaoloa vuonna 2021 – vain kaksi päivää ennen kuin se olisi rauennut. Vuonna 2023 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maan keskeyttävän sopimuksen noudattamisen, mutta ei vetäytynyt siitä täysin.
Sittemmin neuvottelut sopimuksen jatkosta ovat olleet jotakuinkin pysähdyksissä.
– Jos se umpeutuu, se umpeutuu. Teemme sitten paremman sopimuksen, Trump vastasi.
Hän lisäsi, että myös Kiinan tulisi olla mukana tulevissa sopimuksissa. Vaikka Kiina ei vielä ole yhtä suuri ydinasevaltio kuin Venäjä ja Yhdysvallat, on se kirimässä ydinasetuotannossaan.
Torstaina Yhdysvaltain senaatti hyväksyi päätöslauselman, joka pyrkii estämään presidentti Trumpia tekemästä uusia sotilasoperaatioita ilman kongressin hyväksyntää.
Päätöslauselman taustalla on Trumpin määräämä sotilasoperaatio, jossa Yhdysvaltain joukot sieppasivat Venezuelan presidentin Nicolás Maduron viime lauantaina.