Työministeri Marttisen mukaan pitkään työttömyystilastojen kärjessä olleet Etelä-Euroopan maat voivat elvyttää EU-varoilla, joita Suomella ei ole.
8.1. 21:38
Lue tiivistelmä
Suomen työttömyysaste oli marraskuussa suurin koko Euroopan unionissa, 10,6 prosenttia.
Työministeri Matias Marttinen sanoo, että hallitus käy läpi uusia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi, mutta ei avaa niiden sisältöä tai aikataulua.
Marttisen mukaan työttömyyden taustalla on talouden heikko kasvu ja viennin vetämättömyys, eikä tilanteeseen ole hopealuotia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo, että hallituksen keinot ovat rajalliset ja vaatii ilmastotoimien karsimista.
Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan hallitus käy uudelleen läpi toimenpiteitä, joilla työttömyystilanteeseen voisi puuttua. Mahdollisia toimia tai niiden aikataulua hän ei avaa.
”En mene [keinoihin] vielä tässä kohtaa, vaan keskityn siihen, että eduskuntaan saadaan kaikki esitykset ja uudistukset, joita vielä valmistellaan”, Marttinen sanoo.
Suomen työttömyysaste oli marraskuussa suurempi kuin missään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Lue lisää: Suomen työttömyysaste on nyt EU:n korkein
EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin torstaina julkaisemien tietojen mukaan kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli marraskuussa 10,6 prosenttia. Lokakuussa työttömyysaste oli 10,4 prosenttia.
”Totta kai luvut ovat hyvin huonot. Ei sitä pääse yhtään minnekään.”
Marttinen sanoo, että tilanteeseen ei ole ”hopealuotia”. Hänen mukaansa pohjimmainen syy työttömyystilanteelle on se, että Suomen talous ei kasva eikä vienti vedä. Niin ikään yrityksien ja kotitalouksien epävarmuus on suurta, mikä lykkää investointeja.
”Kokonaisuus näyttää Suomen kannalta tällä hetkellä kyllä hankalalta.”
Marttinen sanoo, että hallitus on tehnyt kymmeniä päätöksiä talouskasvun vauhdittamiseksi, joista osa ei ole astunut vielä voimaan. Hän mainitsee esityksen yhteisöveron keventämisestä, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä. Myös palkkatukea uudistetaan.
Marraskuussa Suomen työttömyysaste ohitti Espanjan.
Marttisen mukaan eteläisen Euroopan valtiot ovat voineet käyttää miljardeja euroja EU-varoja julkisen talouden elvyttämiseen. Hän viittaa muun muassa maiden saamiin tukiin EU:n elvytyspaketista.
”Meillä ei ole julkisen talouden raamien puitteissa mahdollisuutta toimiin, mitä taas vastaavasti monet eteläisen Euroopan maat tällä hetkellä tekevät.”
Niin ikään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo, että hallituksen keinot puuttua työttömyyteen ovat rajalliset. Hänen mukaansa tilanteen taustalla ovat muun muassa maahanmuuttajien heikko työllisyys ja epävarma maailmantilanne.
Vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta arvioi HS:lle aiemmin, että työttömyysasteen kohoamista selittää maahanmuutto.
Lisäksi Mäkelä sanoo, että Suomen talous kärsii kunnianhimoisista ilmastotoimista.
“[Ilmastotoimia] olisi pitänyt karsia jo aikaa sitten, mutta josko nyt alkaisi löytymään viimein se järki, että niitä karsitaan”, Mäkelä sanoo.
Viime hallituksen aikana säädetyn ilmastolain mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Mäkelän mielestä laista ja ilmastotoimista on syytä keskustella uusien työttömyyslukujen valossa.
“Tuleeko Suomi saavuttamaan [ilmastolain] hiilineutraaliustavoitteen niillä toimilla, mitä ollaan tekemässä? Jos ei tule saavuttamaan, niin pitäisikö niitä tavoitteita käydä tarkistamaan.”
Mäkelän mukaan ilmastotoimet liittyvät työttömyyteen, vaikka suoraa vaikutusta on vaikea osoittaa. Hän käyttää esimerkkinä alennusta jakeluvelvoitteeseen, joka paransi hänen mukaansa Suomen logistiikka-alan kilpailukykyä.
”On tavallaan epärehellistä väittää, että tällä ei olisi vaikutusta työllisyyteenkin”, Mäkelä sanoo.
Ilmastolaki on herättänyt erimielisyyksiä hallituksen sisällä.
Hallitus on tavoitellut 100 000 uutta työllistä tämän vaalikauden aikana. Siitä pidetään Marttisen mukaan kiinni.
”On hyvin paljon kiinni talouden tilanteen kehittymisestä, millä tavalla niin työllisyystavoitteeseen kuin julkisen talouden tavoitteisiin tämä hallitus voi sitten päästä”, Marttinen sanoo.
Mäkelä suhtautuu tavoitteeseen skeptisemmin.
”En lähde lupaamaan tässä kohtaa hallituskautta, että sellaisiin lukuihin noustaisiin.”
Valonpilkahduksen Marttinen näkee talousennusteissa, joiden mukaan Suomen talouskasvu vahvistuu tänä vuonna. Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia.