Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että hänen ”oma moraalinsa” on ainoa rajoite hänen valtuuksilleen määrätä sotilaallisia toimia ympäri maailmaa. Hän avasi ajatteluaan haastattelussa New York Times -lehdelle.
– Kyllä, on yksi asia. Oma moraalini. Oma mieleni. Se on ainoa asia, joka voi pysäyttää minut, Trump sanoi.
Samassa haastattelussa yhdysvaltalaispresidentti pitkälti viittasi kintaalla kansainväliselle oikeudelle.
– En tarvitse kansainvälistä oikeutta — en halua satuttaa ihmisiä, hän sanoi.
Trumpilta kysyttiin erikseen, onko hänen hallintonsa noudatettava kansainvälistä oikeutta. Trump vastasi, että on.
Hän teki kuitenkin tämän jälkeen selväksi, että katsoo olevansa viime kädessä se, kuka määrittelee, millaisia rajoituksia Yhdysvaltoja kohtaan sovelletaan.
– Se riippuu siitä, mikä on kansainvälisen oikeuden määritelmäsi, hän sanoi.
Trumpille on muodostunut syvälle pinttynyt fiksaatio Nobelin rauhanpalkinnon saamisesta ja hän on pyrkinyt maalaamaan itsestään kuvaa ”rauhanpresidenttinä”. Hän on toistuvasti väittänyt lopettaneensa useita sotia ja konflikteja, mutta näiden väitteiden tueksi ei usein löydy todellisia todisteita.
Sen sijaan Yhdysvallat on tehnyt Trumpin toisen kauden aikana iskuja ainakin Iraniin, Irakiin, Nigeriaan, Somaliaan, Syyriaan, Jemeniin ja Venezuelaan.
Grönlannin ja Naton välillä tehtävä valinta
Trump teki haastattelun yhteydessä selväksi, että hän hyväksikäyttää muiden maiden painostamisessa sitä, kuinka häntä pidetään arvaamattomana ja halukkaana turvautua nopeasti sotilaalliseen voimaan.
Haastattelu julkaistiin alle viikko sen jälkeen, kun Yhdysvallat teki hyökkäyksen Venezuelaan ja sieppasi maata itsevaltaisesti johtaneen presidentti Nicolas Maduron sekä hänen vaimonsa. Yhdysvaltain hyökkäys surmasi ainakin satakunta ihmistä.
Hyökkäyksen jälkeen Trump on uhitellut muun muassa Kolumbian suuntaan. Trump vastasi kesken New York Timesin haastattelun puheluun Kolumbian presidentti Gustavo Petrolta, joka on joutunut Trumpin uhkailun kohteeksi hänen toisen kautensa aikana.
Trump on lisäksi ottanut viime aikoina uudelleen esille halunsa saada Grönlanti Yhdysvalloille liittolaismaa Tanskalta.
New York Times kysyi Trumpilta, kumpi on hänelle suurempi prioriteetti Grönlannin saaminen vai sotilasliitto Naton säilyttäminen. Trump ei suostunut vastaamaan suoraan, mutta myönsi, että hänen on mahdollisesti tehtävä valinta näiden kahden välillä.
Viljeli perättömiä vaalivilppiväitteitä
Trump viljeli haastattelussa myös vuosien saatossa tutuksi tulleita perättömiä vaalivilppiväitteitään.
Hän sanoi kunnioittavansa aina vaalituloksia, mutta väitti heti perään, että vaalit ovat Yhdysvalloissa aina peukaloituja. Haastattelija oli kysynyt Trumpilta, kunnioittaisiko tämä vaalien tulosta, jos demokraatit voittaisivat välivaalit tämän vuoden marraskuussa.
Trump kertoi tällä viikolla republikaanipäättäjille, että hän pelkää demokraattien voittoja tulevissa välivaaleissa, koska ne voisivat johtaa siihen, että hänet asetetaan jälleen virkasyytteeseen. Trump asetettiin virkasyytteeseen kahdesti ensimmäisellä presidenttikaudellaan.
Trump ei ole suoraan vaatinut vaalien perumista. Hän sanoi edustajainhuoneen republikaaneille, että tällainen ratkaisu voisi saada hänet näyttämään diktaattorilta.
Trump ei ole tähän päivään mennessä suostunut myöntämään hävinneensä vuoden 2020 presidentinvaalit. Myös New York Timesin haastattelussa hän väitti, että olisi voittanut kyseiset vaalit Joe Bidenin sijaan.
– Minun ei pitäisi valittaa, voitin kolme kertaa — onnistuin loistavasti toisella kerralla, enkä saanut siitä kunniaa, Trump väitti lehdelle.
Ei näe ongelmaa perheensä bisneksissä
Trump kommentoi New York Timesille myös perheensä poikkeuksellisen mittavia liiketoimia, jotka ovat herättäneet merkittävää huolta mahdollisista eturistiriidoista. Hän antoi ymmärtää, ettei hän näe ongelmia siinä, että hänen perheensä tahkoaa rahaa.
Trump sanoi lehdelle, että hänen perheensä oli rajoittanut kansainvälistä liiketoimintaansa hänen ensimmäisellä kaudellaan. Tavoitteena oli hänen mukaansa juurikin edellä mainitun kaltaisten huolten lieventäminen. Sen sijaan hän sanoo perheensä saaneen osakseen vain arvostelua.
– Kielsin heitä tekemästä liiketoimintaa ensimmäisellä kaudellani, enkä saanut siitä minkäänlaista tunnustusta — minun ei olisi tarvinnut tehdä niin, hän sanoi.
Trumpin perheenjäsenten yritykset ovat neuvotelleet viime vuoden aikana sopimuksia ulkomaisten hallintojen kanssa, mikä on herättänyt kysymyksiä Trumpin hallinnon diplomaattisista prioriteeteista.
Trumpiin kytkeytyneet kryptovaluuttayritykset ovat lisäksi hyötyneet taloudellisesti, kun hänen hallintonsa on poistanut sääntelyä.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.