Astronautit voivat harjoitella psykologista sopeutumista ja paineensietokykyä, mutta pitkästä eristysjaksosta selviäminen on myös luonneasia, sanoo porilaislähtöinen Nasa-johtaja Kimmo Nieminen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Astronautit ovat jumissa Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS) teknisen vian takia.
Paluu Maahan onnistuu näillä näkymin vasta helmikuussa.
Astronautit ovat harjoitelleet psykologista sopeutumista pitkiin eristysjaksoihin.
ISS:llä he eivät ole yksin: mukana on neljä muuta yhdysvaltalaista ja kolme venäläistä kollegaa.
Kahdeksasta päivästä tulikin kahdeksan kuukautta.
Yhdysvaltain astronautit Butch Wilmore, 61, ja Suni Williams, 58, luulivat käyvänsä Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS) kesäkuussa melko pikaisesti uuden avaruusaluksen testilennolla. Teknisen vian takia he pääsevätkin palaamaan Maahan näillä näkymin vasta helmikuussa.
He ovat jumissa avaruudessa.
Tavallista ihmistä silkka ajatus voi jo ahdistaa, mutta astronautit ovat eri maata.
”Heiltä vaaditaan kovaa paineensieto-, sopeutumis- ja stressinhallintakykyä. Sitä voi harjoitella, mutta se on myös luonneasia”, Nasan avaruuskävelytoiminnan johtaja Kimmo Nieminen kertoo HS:lle puhelinhaastattelussa.
Kimmo Nieminen tuntee kaikki Nasan astronautit, myös Wilmoren ja Williamsin. Hyväksi ystäväkseen hän mainitsee neljällä Nasan lennolla käyneen Richard Linnehanin, joka soitteli avaruudesta Niemisen kännykkään.
Porista ponnistanut Nieminen on ollut Yhdysvaltain avaruushallinnon leivissä vuodesta 1997.
Merivoimien taistelusukeltajasta tuli pienoissukellusveneiden pilotti, joka matkusti ympäri maailmaa muun muassa öljynporauslautoilta tehtäviin syväsukelluksiin. Niistä töistä Meksikonlahdelta hän päätyi Nasalle, aluksi avaruusaseman robottien testipilotiksi.
Nieminen asuu Texasin Houstonissa, missä sijaitsevat sekä Nasan astronauttien koulutuskeskus että lennonjohto.
Jo astronauttien valintaprosessissa kokelaiden paineensietokykyä koetellaan esimerkiksi psykologisilla ja kognitiivisilla testeillä, joista suoriutumiselle on annettu tiukka aikaraja.
Koulutuksessa astronautit harjoittelevat sopeutumista pitkiin eristysjaksoihin muun muassa Floridan edustalla vedenalaisessa tutkimuskeskuksessa. Siellä jäljitellään avaruuden painottomia olosuhteita ja käydään läpi simuloituja kriisitilanteita, kuten laitevikoja ja lääketieteellisiä hätätapauksia.
”Kaikki tietävät, että aina silloin tällöin jotain odottamatonta tapahtuu”, Nieminen sanoo.
”Avaruudessa pitää tehdä päätöksiä rauhallisesti ja tehokkaasti, vaikka olisi kova kiire.”
”
Astronautit panevat tarmonsa loppumattomiin huoltotöihin.
Kiirettä asemalla todella pitää, kertoi Suni Williams heinäkuussa videoidussa lehdistötilaisuudessa.
Avaruusasemalla on tällä haavaa Williamsin ja Wilmoren lisäksi neljä muuta yhdysvaltalaista ja kolme venäläistä kollegaa.
Astronautit panevat tarmonsa Yhdysvaltain tiedeohjelman tehtäviin, kuten laboratoriokokeisiin, joita ei Maan painovoimassa voisi tehdä, sekä loppumattomiin huoltotöihin. Kalustoa on tarkisteltava, päivitettävä ja korjattava alati, jotta avaruusasema pysyy toimivana ja turvallisena.
Kimmo Nieminen arvioi, että Wilmore ja Williams saattavat tehdä ISS:ltä myös avaruuskävelyjä, esimerkiksi käydä vaihtamassa komponentteja aseman ulkopuolelta. Siinä tapauksessa Nieminen vastaisi avaruuskävelyn turvallisuudesta.
”
Ravinnon loppumisesta ei ole huolta.
Sekä Wilmore että Williams ovat tottuneet viettämään aikaa kiertoradalla, noin 400 kilometrin korkeudessa Maan pinnasta. Ennen tätä lentoa Wilmore oli viettänyt urallaan 180 päivää avaruudessa, Williams 324 päivää.
Vaikka avaruusasemalla on nyt laskettua enemmän suita, ravinnon loppumisesta ei ole huolta. ISS:llä ylläpidetään puolen vuoden ruokavarmuusvarastoa, ja täydennyksiä tuodaan miehittämättömillä huoltolennoilla.
Astronauttien ruokavalio on pääosin kuivamuonaa, koska kuormien on syytä olla mahdollisimman kevyitä, mutta heille toimitetaan jopa tuoreita hedelmiä – jotka toki kannattaa syödä mahdollisimman nopeasti.
”
Williamsin aviomies on todennut, että avaruudessa hänen vaimonsa on onnellinen.
Nieminen arvelee, että pahimmin astronautteja koettelee koti-ikävä. Yleisellä tasolla hän toteaa, että erityisen raskasta voi tulla, jos kotipuolessa on päällä jonkinlainen kriisitilanne tai syntyy äkillistä huolta, esimerkiksi läheisen sairastumisesta tai kuolemasta.
Kumpikin jumiin jäänyt astronautti on naimisissa. Wilmorella on 16- ja 19-vuotiaat tyttäret. Williamsilla ei ole lapsia.
Astronautit saavat tuoda mukanaan ISS:lle 1,5 kilon verran henkilökohtaisia tavaroita, kuten perheenjäsenistä muistuttavia esineitä ja kuvia. Suosittuja tuomisia ovat myös soittimet ja kamerat.
Astronautit saavat olla yhteydessä läheisiinsä videopuheluilla useita kertoja päivässä.
”Hän näyttää meille paljon näkymiä Maahan. Pidän erityisesti auringonlaskuista”, Wilmoren vanhempi tytär kertoi WVLT-televisioverkolle Tennesseessä.
Williamsin aviomies puolestaan totesi sanomalehti The Wall Street Journalin mukaan, että avaruudessa hänen vaimonsa on onnellinen.
Suni Williams (vas.) ja Butch Wilmore Boeingin avaruusasuissa lähtökuopissa Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa kesäkuun alussa. Kuva: Miguel J, Rodriguez Carrillo / Lehtikuva
Etäyhteyden päässä ovat myös Nasan lentolääkärit.
On hyvin yksilöllistä, haluaako astronautti purkaa tuntojaan esimerkiksi psykologille. Monille riittää juttelu läheisille, mutta Niemisen mukaan asenteet henkisen puolen ammattiapua kohtaan ovat muuttuneet aiempaa avoimemmiksi – kuten yhteiskunnassa yleisestikin.
Pitkä oleskelu painottomassa tilassa vaatii myös jatkuvaa kehonhuoltoa. Siksi astronautit treenaavat vähintään kaksi tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, tyypillisimmin kuntopyörän ja vastuskuminauhojen avulla.
Williams on jopa juossut maratonin avaruudessa – juoksumatolla samanaikaisesti hänen kotiseudullaan käydyn Bostonin maratonin kanssa.
Wilmore ja Williams saapuivat kiertoradalle Boeing-yhtiön uuden Starliner-avaruusaluksen testilennolla. Alusta ohjailevat suuttimet reistailivat, kun se oli kiinnittymässä avaruusasemaan. Niiden venttiilit vuotivat heliumia.
”Tällaisia on sattunut ennenkin, vaikka ei ihan samanlaista”, Nieminen kommentoi vikaa.
Tapausta pidetään nolona iskuna lentokoneistaan tunnetulle Boeingille Nasan alihankkijana. Sen Starliner-ohjelma on jo ylittänyt budjettinsa 1,6 miljardilla dollarilla eli lähes 1,5 miljardilla eurolla, kertoi uutistoimisto Reuters selvityksessään elokuun lopussa.
Nasa päätti, että Wilmoren ja Williamsin paluu viallisella aluksella olisi liian suuri riski. Niinpä Starliner lensi Maahan viime viikolla miehittämättömänä ja astronautit jäivät odottamaan uutta kyytiä.
”
Ajasta avaruudessa maksetaan astronauteille vaarallisen työn lisää.
Sellainen on tarjolla vasta arviolta helmikuussa. Kyyditsijänä ei silloin ole Boeing vaan miljardööri Elon Muskin SpaceX – toinen kahdesta yksityisyrityksestä, joille Nasa on ulkoistanut kuljetuslentojaan.
SpaceX:n seuraava Crew Dragon -avaruusalus laukaistaan matkaan tällä tietoa syyskuun lopussa. Sen oli määrä tuoda ISS:lle neljä henkeä, mutta kyytiin nouseekin vain kaksi, jotta jumiin jäänyt kaksikko mahtuu mukaan paluumatkalle.
Paluu kuitenkin koittaa vasta, kun uudet tulijat ovat suorittaneet omat tehtävänsä ISS:llä – alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Wilmoren ja Williamsin avulla.
Jos sattuisi jotain katastrofaalista, kuten vaikka tulipalo, avaruusasemalla on aina valmiudessa erillinen pelastusalus astronauttien äkillistä paluuta varten.
Williams ja Wilmore saavat myös korvauksen työstään. Ajasta avaruudessa maksetaan astronauteille erilliskorvauksia, kuten vaarallisen työn lisää. Nieminen kertoo, että lisät ovat kuitenkin pieniä suhteessa peruspalkkaan.
Nasan astronauttien vuosipalkka on 152 258 dollaria eli vajaat 140 000 euroa. Se ei jää valtavasti jälkeen johtavien poliitikkojen palkasta: Yhdysvaltain kongressiedustajille ja senaattoreille maksetaan 170 000 dollaria vuodessa.