Iranin mielenosoitukset|Protestit yltyivät torstaina uuteen huippuun. Ihmisten iskulauseet ovat kääntyneet parissa viikossa talouden teemoista maan islamilaista hallintoa vastaan.
Lue tiivistelmä
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei syytti perjantaina vandaaleja ulkomaalaisten palkkasotureiksi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kätyreiksi.
Mielenosoitukset alkoivat joulukuun lopussa talouskriisin syvetessä, mutta ovat muuttuneet maan ylintä johtoa vastustaviksi.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin 28 mielenosoittajaa ja sivullista on kuollut. Muilla järjestöillä on vielä suurempia arvioita.
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei piti perjantaina tv-puheen, joka lienee omiaan vain lietsomaan lisää mielenosoituksia.
Osa iranilaisista on Khamenein mielestä ”ulkomaalaisten palkkasotureita”, kertoi uutistoimisto Reuters.
”Viime yönä Teheranissa ja muissakin paikoissa joukko vandaaleja vahingoitti oman maansa rakennuksia vain miellyttääkseen Yhdysvaltain presidenttiä”, Khamenei väitti The New York Timesin mukaan.
Iranin korkein johtaja Ali Khamenei puhui yleisötilaisuudessa Teheranissa 3. tammikuuta. Kuva: Iranin korkeimman johtajan kanslia
Presidentti Donald Trump uhkasi viime viikolla Yhdysvaltain väliintulolla, jos Iranin turvallisuusviranomaiset tappavat rauhanomaisia mielenosoittajia. Venezuelan diktaattorin Nicolás Maduron sieppaamisen myötä Khamenei saattaa pelätä entistä enemmän, että Trump puuttuu taas tapahtumiin myös Iranissa.
Viime kesäkuussa Trumpin hallinto teki ilmaiskuja Iranin maanalaisiin ydintutkimuslaitoksiin, joissa se epäili kehitettävän ydinasetta.
Vaikka vandaalit eivät edusta mielenosoittajien rauhanomaista enemmistöä, Khamenei oli vähällä leimata tyytymättömät kansalaiset laajemminkin Yhdysvaltain kätyreiksi.
Iranilaiset demokratia-aktivistit korostivat Yhdysvaltain ulkomaanradion (RFE/RL) persiankieliselle palvelulle, että vaikka kansa haluaa papiston pois vallasta, muutoksen pitää kummuta maan sisältä eikä ulkovaltojen väliintulosta.
”Tuki ja sekaantuminen ovat eri asioita”, sanoi teheranilainen aktivisti Mehdi Mahmudian, joka uskoi kansan yksimielisyyteen sotilaallista väliintuloa vastaan.
Mielenosoittajat marssivat torstai-iltana useissa suurissa kaupungeissa.
”Kuolema diktaattorille!” huusivat jotkut heistä uutistoimisto AFP:n mukaan.
RFE/RL raportoi, että torstain mielenosoitukset olivat toistaiseksi suurimmat. Paikoin ihmiset sytyttivät autoja ja hallintorakennuksia tuleen. Monissa basaareissa oli puodit suljettu vahinkojen pelossa. Moni vertasi tapahtumia mielenosoituksiin, jotka edelsivät šaahin johtaman monarkian kaatumista vuonna 1979.
Ihmisiä kokoontui Iranin hallintoa vastustavaan mielenosoitukseen Teheranissa. Kuvakaappaus sosiaalisessa mediassa 8. tammikuuta julkaistulta videolta, jonka tapahtumapaikan Reuters on varmentanut. Kuva: Reuters
Mielenosoittajia ja liekkejä Teheranissa. Kuvakaappaus sosiaalisessa mediassa 8. tammikuuta julkaistulta videolta, jonka tapahtumapaikan Reuters on varmentanut. Kuva: Reuters
Iranin pyhimpänä pidetyssä kaupungissa Mašhadissa mielenosoittajat repivät maan lipun keskiviikkona, ja Kermanin ja Kashanin kaupungeissa mielenosoittajat ovat kaataneet tai sotkeneet Qassim Suleimanin patsaita, kertoi RFE/RL. Yhdysvaltain ilmaiskussa vuonna 2020 kuollut vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentaja on islamilaisen hallinnon tärkeimpiä marttyyreja.
Kierrosten kiihtyminen sai Iranin turvautumaan tuttuun keinoon vaikeuttaakseen mielenosoitusten koordinointia ja niistä raportoimista. Maan internetyhteydet pimenivät torstai-iltana lähes täysin. HS:n puhelut ja viestit iranilaisille kontakteille eivät menneet perjantaina perille.
Protestiaalto sai alkunsa elektroniikkakauppiaiden lakkoilusta Teheranissa 28. joulukuuta. Iranin valuutan rialin arvo on romahtanut, mikä on nostanut sekä tuonti- että myyntihintoja ja ajanut ihmiset aiempaakin ahtaammalle.
Vaikka tämänkertaisena sytykkeenä toimi talouskriisin syveneminen, taustalla vaikuttaa iranilaisten turhautuminen äärikonservatiivisiin islamilaisiin lakeihin. Koska Iran on teokratia, maan uskonnollista ja poliittista johtoa ei voi erottaa toisistaan.
Mielenosoittajien viestit ja iskulauseet ovatkin muuttuneet parin viikon aikana talouden teemoista selvemmin maan ylintä johtoa vastaan, kertoi Reuters.
Mielenosoitukset ovat laajimpia sitten loppuvuoden 2022, jolloin kansa raivostui 22-vuotiaan kurdinaisen Mahsa Aminin kuoltua poliisin hallussa, kun hänet oli otettu kiinni pukeutumissääntöjen rikkomisen takia.
Myös tällä kertaa mielenosoitukset ovat levinneet käytännössä kaikkiin merkittäviin kaupunkeihin ympäri Irania. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoi torstaina, että ainakin 28 mielenosoittajaa ja sivullista kuoli pelkästään 31. joulukuuta–3. tammikuuta. Iran Human Rights -järjestö kertoi perjantai-iltana, että sen mukaan mielenosoituksissa kuolleiden määrä on noussut 51:een, kun se vielä torstaina oli 45.
Iranista tuli islamilainen valtio vuoden 1979 vallankumouksen myötä. Khamenei, 86, on johtanut maata vuodesta 1989.
Viime viikonvaihteessa brittilehti The Times uutisoi haltuunsa saamien tiedustelutietojen perusteella, että Khameneilla on varasuunnitelma paeta Moskovaan, jos mielenosoitukset riistäytyvät turvallisuuskoneiston hallinnasta.