Asunnot|Jos omistaja myy hitas-asunnon osakeyhtiölle, kaupungin pitäisi lunastaa asunto. Aiemmin se ei ollut suuri ongelma, mutta nyt lukuisten hitas-asunnon enimmäishinta voi olla markkinahintaa korkeampi.
Asuntomarkkinoiden lama on paljastanut uuden porsaanreiän Helsingin kaupungin hitas-järjestelmästä.
Hitas-asuntojen maksimihinnat olivat pitkään edullisemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen. Se on myös hitas-järjestelmän alkuperäinen tarkoitus. Helsingin kaupunki pyrkii tarjoamaan hitas-järjestelmän avulla kohtuuhintaista asumista kaupunkilaisille.
Tilanne on muuttunut parin viime vuoden aikana, kun asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi vapailla markkinoilla.
Nyt hitas-asuntojen maksimihinnat ovat monin paikoin jopa korkeammat kuin vapaalla markkinalla. Sen vuoksi Hitas-kohteen myyjä voi tehdä varmaa voittoa, ainakin teoriassa.
Kaupungin sääntöjen mukaan hitas-kohteita ei saa myydä osakeyhtiölle.
Jos siis hitas-asunnon omistaja yrittää myydä kohteen maksimihinnalla osakeyhtiölle, kaupunki voi lunastaa asunto itselleen. Näin hitas-asunnon voi myydä markkinahintoja korkeammalla veronmaksajien piikkiin.
Porsaanreikää ei ole toistaiseksi juurikaan käytetty, Helsingin Kaupungin asumispalvelupäällikkö Oscar Ailio kertoo.
Hänen mukaansa Helsingin kaupunki lunasti viime vuonna yhden hitas-asunnon itselleen noin 240 000 eurolla Helsingin Jätkäsaaresta. Myyjä oli myymässä hitas-uudiskohdetta omalle osakeyhtiölleen, jolloin kaupunki lunasti asunnon.
Teoriassa piikki on kuitenkin auki, ja vastuut suuret. Helsingissä on yli 20 000 hitas-asuntoa.
Jos kaupunki lunastaisi vaikkapa 200 asuntoa keskimäärin 25 000 euroa yli markkinahinnan, tarkoittaisi se yhteensä viiden miljoonan euron tukea veronmaksajilta hitas-asuntojen myyjille.
Kaupunki on tietoinen asiasta ja haluaa tukkia porsaanreiän, Helsingin Kaupungin asumispalvelupäällikkö Oscar Ailio kertoo
Ailio korostaa, että kaupungilla on oikeus mutta ei velvollisuutta lunastaa asuntoa. Myyjä ei siis voi olla varma, lunastaako kaupunki todella asunnon.
Mitä tapahtuu, jos kaupunki ei lunasta osakeyhtiölle myytävää hitas-kohdetta?
”Sitten se asunto myydään yritykselle.”
Sitten vain eletään sen faktan kanssa, että hitas-järjestelmä ja kaupunki eivät noudata omia sääntöjään?
”Kyllä, juuri näin.”
Nykyistä tilannetta voi kuvailla siis jokseenkin epäselväksi.
Ailion mukaan kaupunki selvittää parhaillaan, voiko porsaanreikää tukkia jollain tavoin.
”Selvitämme millä tavoin tähän voisi puuttua, ettei tästä muodostuisi mitään ilmiötä. Pyrimme ennakoivasti tukkimaan tämä niin kutsutun porsaanreiän.”
Ailio ei halua kertoa tarkemmin, millä aikataululla tai millä tavoin hitaksen sääntöjä voidaan muuttaa.
1970-luvuN lopussa perustettu hitas-järjestelmä on kehitetty asumiskulujen hillitsemiseksi.
Kuka tahansa saa hankkia hitas-asunnon varallisuudesta tai tulotasosta riippumatta. Kohteessa ei tarvitse asua itse, vaan sen voi vuokrata eteenpäin. Hitas-asuntojen vuokria ei säännellä.
Sääntöjen mukaan ostajat saavat ostaa vain yhden hitas-asunnon. Rajoitus koskee kuitenkin vain uusia hitas-asuntoja. Jälkimarkkinoilta jokainen voi hankkia omistukseensa kuinka monta hitas-asuntoa hyvänsä.
HS selvitti hitas-omistajia vuonna 2019. Tuolloin 330 kotitaloutta omisti useamman kuin yhden hitas-kohteen. Yksi ihminen omisti tuolloin peräti kymmenen hitas-asuntoa
Helsingin kaupunki päätti luopua hitas-järjestelmästä jo kuusi vuotta sitten.
Kaupunki on pohtinut sen jälkeen, pitääkö hitas-järjestelmälle luoda jonkinlainen seuraaja. Päätöksiä korvaavasta järjestelmästä ei ole tehty ja hitas-tuotantoa jatketaan edelleen. Viime vuonna valmistui yhdeksän hitas-yhtiötä ja parhaillaan rakenteilla on kuusi lisää, Ailio kertoo.
”Tontinvarauksia on vielä tuleville hitas-hankkeille, mutta on epäselvää toteutuvatko ne. Tämän hetkisen tiedon mukaan uusia varauksia ei enää tule.”