Venäjällä tai Kiinalla ei ole erityistä kiinnostusta Grönlannin haltuunottoon, sanoo Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova.
Avaa kuvien katselu
Trump on viime päivinä kiihdyttänyt puheitaan Grönlannin haltuunotosta. Arkistokuvassa mielenosoittaja piteli Kööpenhaminissa kylttiä, jossa kehotettiin Trumpia pysymään poissa Grönlannista. Kuva: Kristian Tuxen Ladegaard Berg / AOP
Venäjä tai Kiina ei ole havittelemassa Grönlantia, vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump niin väittääkin, sanoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova.
Kiina on lisännyt arktista läsnäoloaan ja panostanut arktiseen politiikkaansa, mutta suoranaista kiinnostusta Grönlannin haltuunottoon se ei ole esittänyt, Koivurova sanoo.
– Ennen 2020-lukua Kiina teki taloudellisia aloitteita esimerkiksi kaivostoiminnasta arktisella alueella, myös Grönlannissa, mutta Yhdysvallat ja Euroopan maat torppasivat sen pyrkimyksiä selkeästi ja johdonmukaisesti. Kiinan kiinnostus hiipui.
Venäjälle taas Grönlannin ympäristö on tärkeä sotilasstrategisesta näkökulmasta, sillä niin sanottu GIUK-käytävä on sen pohjoisen laivaston ainoa reitti Norjanmereltä Pohjois-Atlantille, Koivurova sanoo.
GIUK-käytävällä tarkoitetaan Grönlannin, Islannin ja Ison-Britannian muodostamaa linjaa merialueella. Venäjän intressit liittyvät pitkälti käytävän varmistamiseen.
Maa ei ole esittänyt Grönlannin haltuunottoa.
– Grönlannin omistamisesta ei julkisesti puhuta Venäjällä tai Kiinassa. Maissa nähdään, että alue on ollut jo pitkään selkeästi osa Yhdysvaltain etupiiriä, sillä myös hallinnot ennen Trumpia ovat yrittäneet taivutella Tanskaa, Koivurova sanoo.
Yhdysvallat on esimerkiksi aiemmin painostanut Tanskaa, jotta se torppaisi Kiinan taloudelliset pyrkimykset alueella.
Avaa kuvien katselu
Tutkimusprofessori Timo Koivurova muistuttaa, että öljyn, kaasun ja mineraalien keruuta tehdään arktisella alueella yhä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Pikavoittoja ei ole saatavilla. Kuva: Juuso Stoor / YleTrump luo kuvaa välttämättömyydestä
Trump on myös toistuvasti väittänyt, että Grönlannin ympäristö kuhisee venäläisiä ja kiinalaisia sota-aluksia.
Koivurovan mukaan arktisella alueella on kiinalaisten merentutkimusalusten toimintaa, mutta ei merkittävissä määrin. Venäjän aluksia kyllä liikkuu alueella, mutta Nato monitoroi niiden käyttämää GIUK-käytävää jatkuvasti.
Perjantaisessa tiedotustilaisuudessa Trump myös kyseenalaisti Tanskan oikeuden hallita Grönlantia. Trumpin mukaan ”saapuminen saarelle satoja vuosia sitten” ei riitä. Tanskan ja Grönlannin suhde on kuitenkin paljon muuta.
Muut valtiot, mukaan lukien Yhdysvallat, ovat hyväksyneet Tanskan suvereniteetin Grönlantiin.
1930-luvulla Norja yritti haastaa Tanskan suvereniteettia pysyvässä kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta tuomioistuin vahvisti vuonna 1933 Tanskan suvereniteetin myös itäiseen Grönlantiin. Lisäksi Grönlannin alkuperäiskansalla inuiteilla on kansainvälisen oikeuden mukainen itsemääräämisoikeus.
– Viime vuosien paljastusten myötä grönlantilaisten kuva Tanskasta on heikentynyt, mutta suurin osa haluaa jatkaa osana Tanskaa. Tuskinpa alkuperäiskansa silti haluaisi Tanskan alta kolonialistisen ja imperialistisen yhdysvaltalaisvallan alle, Koivurova sanoo.
Trump perustelee Grönlannin haltuunottoa sillä, että ei halua Venäjää tai Kiinaa ”naapuriinsa”. Venäjä ja Yhdysvallat ovat tosiasiallisesti jo rajanaapureita Beringinsalmella. Video: Maija Hurme / Yle
Tutkimusprofessori katsoo, että Trumpin puheissa on pitkälti kysymys välttämättömyyden rakentamisesta. Trump yrittää oikeuttaa Grönlannin haltuunottoa ja luoda narratiivia, jonka mukaan Yhdysvaltain on pakko ottaa saari haltuun.
– Sävy on vakavoitunut. Tällä hetkellä olemme todella sen äärellä, että joudumme pohtimaan, miten pitkälle Yhdysvallat on valmis menemään Grönlannissa.
Trumpin perjantaina esittämille perusteluille ei kuitenkaan ole tosiasiallisesti katetta, Koivurova sanoo.