Pakkanen vaikeuttaa asunnottomien elämää huomattavasti.
Asunnottomien tilanne pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä todella kurja, kertoo palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä.
Kuten koko Suomessa, myös pääkaupunkiseudulla vuosi on lähtenyt käyntiin kireässä pakkassäässä. Tilanne on asunnottomille äärimmäisen raskas, Lehtonen sanoo.
Jussi Lehtosta haastatteli samasta aiheesta aiemmin Iltalehti.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat Lehtosen mukaan ne asunnottomat, joilla ei ole seuraavaksi yöksi vakituista nukkumapaikkaa.
Pakkaskelillä kadulla kulkevan on pysyttävä jatkuvasti liikkeessä. Se vie voimia. Myös mahdolliset terveysongelmat korostuvat kylmässä.
– Kaiken kaikkiaan se on todella kurja tilanne. Näinhän ei pitäisi olla.
Katuasunnottomat hakevat iltaisin nukkumapaikkaa esimerkiksi erilaisista hätämajoituksista ja puolijulkisista tiloista, kuten ostoskeskuksista.
Asunnottomien hätämajoituspaikkoja on Lehtosen mukaan lisätty Helsingissä. Ne ovat kovalla käytöllä. Yksittäisiä öitä lukuun ottamatta ihmisille on kuitenkin löytynyt yönviettopaikkoja.
Lehtonen kertoo, että VVA:n ylläpitämään 15-paikkaiseen Kalkkers-yökeskukseen on saatettu ottaa öisin sisään enemmänkin ihmisiä kuin siellä olisi paikkoja.
Lehtosen mukaan myös kaupallisilta tiloilta on löytynyt ymmärrystä asunnottomille näillä pakkasilla, eikä heitä ole välttämättä lähetetty yön selkään.
Yöllä ovensa sulkevista tiloista asunnottomat joutuvat kuitenkin poistumaan. Esimerkiksi Pasilan aseman yhteydessä sijaitseva Triplan kauppakeskus ilmoitti joulukuussa sulkevansa jatkossa tilojaan yöllä kahdeksi tunniksi. Triplasta perusteltiin asiaa Helsingin Uutisille kauppakeskuksen turvallisuustilanteella.
Osa Triplan kauppakeskuksen tiloista on nykyään suljettu öisin. Kauppakeskus on yksi paikoista, joissa asunnottomat viettävät aikaa. Kuva: Antti Hämäläinen
Vaikka asunnottomille löytyy pääkaupunkiseudulla hätämajoituspaikkoja, hätämajoituskapasiteetin lisääminen ei ole ratkaisu asunnottomuuteen.
– Sehän on tavallaan laastaripalvelu sillä lailla, että eihän kenenkään elämä siitä parempaan muutu, jos sä hätämajoituksissa nukut.
Lehtosen mukaan on huolestuttavaa, että Suomessa joutuu asunnottomaksi ihmisiä, jotka pystyisivät asumaan vuokra-asunnossa, mutta joiden rahat eivät riitä vuokran maksuun. Siinä ei asunnottomuusnäkökulmasta ole mitään järkeä, Lehtonen sanoo.
Asunnottomaksi joutuminen johtaa usein elämän puitteiden romahtamiseen. Pitkäaikaisen asunnottomuuden jälkeen ihminen ei välttämättä kykenekään enää normaaliin vuokra-asumiseen, vaikka olisi aiemmin kyennyt.
Suomessa oli ARA:n selvityksen mukaan noin 3 800 asunnotonta vuonna 2024. Määrä kasvoi edellisvuodesta, kun se sitä ennen oli laskenut kymmenen vuotta. VVA odottaa asunnottomien määrän kasvavan jälleen, kun tuoreet tilastot julkaistaan.
Asunnottomuuden tilastointi on vaikeaa, ja Lehtosen mukaan asunnottomien todellinen määrä on todennäköisesti tilastolukua suurempi.