Näin isoja uutisia ei joka vuosi Mikkelistä kerrota. Brittiläinen Compute Nordic vahvisti keskiviikkona, että Visulahteen suunniteltu datakeskus toteutuu. Työt Viitostien kupeessa alkavat jo tammikuussa.
Seudulle puuhataan myös useampaa muuta datakeskusta. Näistä pisimmällä on Pellosniemen hanke, josta uutisoimme perjantaina iltapäivällä. Mikkelin ja koko maakunnan kannalta kyse on valtavasta mahdollisuudesta.
1. Kaksi miljardia euroa. Kakkonen ja yhdeksän nollaa. Etelä-Savossa ei liene koskaan tehty mitään yhtä kallista. Visulahden investoinnin kokoluokka on sellainen, että edes järkevää vertailukohtaa on vaikea löytää.
Kahdeksan vuotta sitten käyttöön otettu Äänekosken biotuotetehdas maksoi 1,2 miljardia euroa. Siis selvästi vähemmän. Ja kyse oli metsäteollisuuden historian suurimmasta investoinnista Suomessa.
2. Ilmeisimmät hyödyt Mikkelin kannalta liittyvät työpaikkoihin ja verotuloihin. Visulahden keskuksen valmistuttua työpaikkoja tulisi yhtiön kertoman mukaan jopa 300. Hommiin tarvitaan paitsi koulutettuja it-osaajia myös erilaista kunnossapitohenkilöstöä. Tuloverojen lisäksi kaupunki saa merkittävät tulot kiinteistöveroista.
Rakennusvaihe tuo työtä paikkakunnalle. Datakeskuksen miljardi-investoinnista suurin osa kuuluu silti palvelimiin ja muuhun tietotekniikkaan. Computenordicit eivät hommaa rautaansa Marski Datasta tai Mikkelin Gigantista. Nämä eurot menevät suoraan kansainvälisille toimijoille.
3. Uutisen hahmottamista hankaloittaa se, ettei yhtiötä tunneta, eikä se ole asioistaan kovin aktiivisesti tiedottanut. Mitkä ovat yhtiön taustat, mistä tulee rahoitus, keitä ovat asiakkaat? Harva näistä tietää.
Sinällään varovaisuuden voi ymmärtää: kilpailu alalla on rajua. Samalla niukka viestintä lisää epäluottamusta. Noinkohan tuo toteutuu, miettivät yhä monet paikalliset.
4. Suomessa on muutamassa vuodessa kerrottu datakeskusinvestoinneista niin paljon, että pää menee pyörälle. Tässä joukossa Compute Nordicin Visulahden hanke on isommasta päästä.
Microsoft rakentaa parhaillaan pääkaupunkiseudulle kolmen datakeskuksen kokonaisuutta. Visulahden keskus vastaa sähkönkäytöltään suunnilleen yhtä Microsoftin keskusta.
Ylipäänsä keskusten koko on selvässä kasvussa. Tämä liittyy maailman pilvipalveluiden ja etenkin tekoälyn käytön nopeaan lisääntymiseen.
5. Paikallisesti datakeskukset ovat iso mahdollisuus ja elinvoiman lähde. Isommassa kuvassa – koko Suomen kannalta – suhtautuminen niihin on ristiriitaista. Kriitikot näkevät datakeskusbuumissa jopa taantumisen banaanivaltioksi: Suomen rooli on tuottaa halpaa sähköä, jolla pyöritetään bulkkipalvelua Yhdysvaltain Piilaakson megayhtiöille.
Optimistisemmat visionäärit näkevät, että datakeskuksien ympärille voisi kasvaa isompi ekosysteemi esimerkiksi tekoälyyn liittyviä startupeja. Se taas voisi poikia uusia investointeja ja korkean jalostusasteen palveluvientiä.
Haluaako ja pystyykö Mikkeli olemaan tässä kisassa houkutteleva?
Kirjoittaja on päätoimittaja.