Liikemies Toivo Sukari ui kuin kala vedessä ulkomailla ilman kielitaitoa. Miten on mahdollista, ettei satojen miljoonien bisneksiä tehnyt Sukari oppinut koskaan englantia?
Benahavis
Lue tiivistelmä
Liikemies Toivo Sukari asuu puolisonsa Nadjan kanssa 1,5 miljoonan euron luksusasunnossa Espanjan Aurinkorannikolla.
Sukari on rakentanut Ideapark-kauppakeskukset ja tehnyt satojen miljoonien eurojen bisnekset, vaikka ei puhu englantia lainkaan.
71-vuotiaan Sukarin arki Espanjassa on samankaltaista kuin muidenkin eläkeläisten.
Sukari on sitä mieltä, että harva uskaltaa myöntää, miten tyhmä oikeasti on.
Liikemies Toivo ”Topi” Sukarin ja hänen puolisonsa Nadja Sukarin hulppea kerrostaloasunto Espanjan Aurinkorannikolla on kuin viiden tähden hotelli.
Yli sataneliöisessä, noin puolentoista miljoonan euron luksustalossa ei ole lasipintaa säästelty. Kaksikerroksisessa valoisassa kattohuoneistossa on jättimäiset terassit, joista aukeaa näkymät aina Gibraltarille asti. Terassien alapuolella välkehtii uima-allas. Autotallista löytyy kaksiovinen, urheilullinen E-sarjan Mercedes-Benz Coupé.
Kaiken tämän ja monin kerroin enemmän on saavuttanut Ideaparkin keksinyt mies, joka ei puhu sanaakaan englantia. Silti Sukari, 71, ui kuin kala vedessä liikkuipa hän sitten Ranskan Rivieralla, Kyproksella tai Espanjan Aurinkorannikolla, missä hän on omistanut loma-asuntoja.
– Kävin katsastamassa auton täällä pari päivää sitten. Katsastusmies pudisteli päätään, mutta ilmeiden avulla homma saatiin jotenkin hoidettua, Sukari nauraa.
Tunnen häpeää siitä, kun muut puhuvat englantia ja minä istun tuppisuuna.

Sukareilla on Espanjassa autona urheilullinen Mercedes-Benz. Kuva: Lauri Puintila
Miten on ylipäätänsä mahdollista, että mies, joka on tehnyt miljoonien eurojen omaisuuden, on pystynytkin elämään täysin kielitaidottomana? Kosmopoliittina sielultaan turkulaista Sukaria ei voi pitää, mutta kokeneena maailmanmatkaajana kuitenkin.
– Ruotsin kieltä uskoisin oppivani, mutta englannin kieltä en. Tunnen häpeää siitä, kun muut puhuvat englantia ja minä istun tuppisuuna. Olen ummikkona ja mykkänä täällä ja se rajoittaa minun elämääni. Kieli ei vain tartu, Sukari vakavoituu.
– Lähdin kerran elämässäni Turussa kielikurssille. Turun Sanomissa oli ilmoitus, että kymmenen kerran jälkeen osaa perusteet. Kävin 5–6 kertaa siellä, mutta ei siinä päästy puusta pidemmälle. Opettaja sanoi minulle, ettei voi taata, että sinä Topi oppisit englantia. Minulla on lukihäiriö. En pysty vaikeaa suomenkielistä sanakaan kirjoittamaan ilman, etten tarkista, miten se kirjoitetaan, Sukari jatkaa.
Sukariin pystyy moni ainakin suuren ikäluokan suomalainen samaistumaan, sillä koko kansan ”Topi” on miljoonistaan huolimatta lähempänä tavallista tallaajaa kuin vuorineuvososastoa.
– Harva ihminen uskaltaa tunnustaa kuinka tyhmä onkaan. Minusta se on suurta viisautta tunnistaa oma tyhmyytensä. Voiko olla lahjattomampaa ihmistä kuin minä. Olen hyvä esimerkki siitä, että kuka tahansa voi pärjätä. Opettajani sanoi koulussa, etten voi ikinä jatkaa edes isäni pientä maatilaa, Sukari kertoo.
– 50 vuotta tässä on tehty bisnestä, mutta yhtään konkurssia ei ole vieläkään tehty. Kun lähdin 21-vuotiaana ovelta ovelle myymään huonekaluja, niin suurin opetus oli, että älä koskaan luovuta, vaikka välillä tulee lunta tupaan.

Vain kahdeksan asuntoa käsittävässä luksuskerrostalossa on yhteinen uima-allas. Kuva: Lauri Puintila

Kattohuoneistossa on valtava terassi. Kuva: Lauri Puintila

Sukareiden terassilta on näkymät Gibraltarille saakka. Kuva: Lauri Puintila
Jo mittavan huonekalu-uran siihen mennessä tehnyt, Maskun Kalustetalon 80-luvun alussa perustanut Sukari nousi isosti esille, kun hän rakensi ensimmäisen Ideaparkin Lempäälään 20 vuotta sitten. Sen jälkeen on seurattu erinäisiä käänteitä lähinnä hänen yksityiselämänsä puolella.
Olen rauhoittunut Nadjan myötä vähän liikaakin ja jäänyt vain keinutuoliin istumaan.
Vuonna 2008 oikeudessa selviteltiin tapausta, jossa Sukareiden Kustavin mökille porealtaan myynyt eläkeläismies riehui fileerausveitsellä pahoinpidellen Sukarin silloisen aviopuolison. Tapahtumia oli edeltänyt porealtaan kahdenkeskinen testaus Sukarin ja altaan myyneen miehen puolison kanssa.
Vuonna 2010 Sukari erosi pitkäaikaisesta aviopuolisostaan 32 avioliittovuoden jälkeen. Sukarista tuli tavoiteltu poikamies, jolla riitti vientiä.
Vuonna 2017 Sukari iski Facebookissa silmänsä näyttävään naiseen, fitnesskilpailussa Suomen mestaruuden voittaneeseen Nadjaan.
– Ensimmäiset treffit menivät huonosti. Olin varautunut siihen, että Nadja jäisi Kämpiin yöksi. Kysyin sen jälkeen Henttulalta (Sukari Konsernin toimitusjohtaja), että mitä sinä olet mieltä hänestä, ja jos lopettaisin naisseikkailut ja rupeaisin yksiavioiseksi.
– Olen rauhoittunut Nadjan myötä vähän liikaakin ja jäänyt vain keinutuoliin istumaan, juttelee Sukari, joka saa Nadjalta hymyilevän nyökkäyksen.

Nadja esittelee makuuhuoneessa käsilaukkujaan. Kuva: Lauri Puintila

Toivo ja Nadja tapasivat toisensa Facebookissa vuonna 2017. Ensitreffit menivät kuitenkin Toivon mukaan huonosti. Kuva: Lauri Puintila
Voisi kuvitella, että parin arki on yltäkylläistä 15 kilometrin päässä Marbellasta sijaitsevassa vauraassa Benahaviksessa.
Sukareiden päivät ovat kuitenkin hyvin samanlaisia kuin monien Aurinkorannikolla talvehtivien suomalaiseläkeläisten: pitkiä kävelylenkkejä, kiireettömiä aamiaisia, aurinkoa ja ihan vain kotona olemista.
– Vain kerran olemme käyneet tällä reissulla ulkona syömässä. Olemme jo nähneet Aurinkorannikon menot ja miten paikka on muuttunut. Aikaisemmin laatu oli täällä paljon parempi, mutta nyt kaikesta tingitään. Näkyy, että talous vaikuttaa täälläkin, Nadja harmittelee.
Eläkkeelle jäävät ihmiset tippuvat sellaiseen tyhjiöön, etteivät ne ole enää kiinni tässä elämässä.
Sukarin erottaa keskiverto eläkkeensaajasta siitä, että hän elää ja hengittää yhä bisneksistään. 15-vuotiaana sikafarmarina aloittanut liikemies sanoo tekevänsä edelleen kaikki yhtiöidensä suuret päätökset. Aurinkorannikollakin päivään mahtuu Teams- ja puhelinpalavereita.
– Voin olla kaksi viikkoa täällä, mutta sitten ahdistun ja on pakko päästä Suomeen töihin. Vaikka en ole operatiivisessa johdossa, pääomistajana isot päätökset ovat minun. Olen kiinni siinä elämässä. Koen, että minulla on se yrittäjän suoma mahdollisuus, että saan olla töissä joka päivä bisneksiä miettien, Sukari sanoo.
Sukari ei arvostele eläkeläisiä, mutta hänelle toimettomuus ei sovi.
– Eläkkeelle jäävät ihmiset tippuvat sellaiseen tyhjiöön, etteivät ne ole enää kiinni tässä elämässä. Elämän tarkoitus katoaa jollakin tavalla.
– Salmelan Heikki tulee Turussa vastaan aina välillä kävelylenkillä. Olemme molemmat vielä täysillä mukana. Molemmat aina toteamme, että kyllä liike on paras lääke, Sukari kertoo toisesta turkulaisesta tee se itse -liikemiehestä, hampurilaisketju Hesburgerin perustajasta.

Toivo sanoo, että hänestä on tullut Nadjan myötä maailmankansalainen, vaikka ei puhukaan kuin suomea. Kuva: Lauri Puintila
Rahan takia Sukarin ei tarvitse enää sykkiä.
– Löysää rahaa ei oikeastaan ole. Aina kun rahaa tulee, investoin sen seuraavaan kohteeseen. Tillilläni ei makaa miljoonia. Olen ottanut yltiöpäisiä riskejä urallani. Lempäälän Ideaparkin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Seinäjoen Ideaparkin työluku on noin 150 miljoonaa. Ei se velkakaan yhteen 100 miljoonaan jää, Sukari ynnäilee.
Arjessaan Sukari ei törsää, vaikka Kyprokselta onkin hankittu juuri upea kattohuoneisto loma-asunnoksi.
– Nadja aina kysyy minulta, miksi olen itselleni niin nuuka. En pysty maksamaan tuhansia euroja esimerkiksi bisnesluokan lennoista. Lennämme aina turistiluokassa. Exit-paikka saa riittää, Topi kertoo Sukareiden matkustuspolitiikasta.
Sukareiden loma-asunnoissa näkyy Nadjan kädenjälki. Benahaviksen asunto voisi olla kuin sisustuslehdistä: yhtään turhaa esinettä tai edes asumisen jälkiä lukaalista ei löydy.
– Nadjan myötä minusta tuli maailmankansalainen. Ilman noin hienoa naista en voisi matkustaa. Asuntohommia ei olisi ilman Nadjaa. Minä olen huonekalukauppias, mutta Nadja on meistä parempi sisustamaan, sanoo Sukari selaillessaan olohuoneen pöydällä olevan muoti-ikoni Coco Chanelin kirjan kuvia.