Muutos on iso, mutta moni ei ole siitä edes tietoinen.
Alkanut vuosi tuo mukanaan merkittävän muutoksen jopa yli miljoonalle suomalaiselle. Niin sanottu digiposti tulee pakolliseksi ellei siitä erikseen kieltäydy. Aiemmin paperilla tullut viranomaisposti alkaa tulla sähköisesti.
– Ikävimmillään viranomaisten laskut voivat erääntyä ja siirtyä perintään, jos niitä ei huomaa ja maksa ajoissa, ikäihmisiä tietotekniikassa auttavan Fiksarin toimitusjohtaja Heidi Kähkönen korostaa.
Muutos tarkoittaa käytännössä, että viranomaisen, kuten verottajan, sähköiseen verkkopalveluun kirjauduttaessa käyttäjälle luodaan sähköinen postilaatikko viranomaisten viesteille.
Eli jos menet internetissä vaikkapa Vero.fi- tai Kanta.fi-sivulle ja kirjaudut sisään pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteellasi, et voi kohta enää ohittaa jo aiemmin esitettyä ilmoitusta Suomi.fi-viesteistä.
Muutokseen valmistautumista ei helpota se, että ajankohta on epäselvä. Sen oli määrä toteutua maanantaina 12. tammikuuta, mutta hallituksen esitys on vielä eduskunnassa. Esityksen käsittely jatkuu eduskunnan istuntotauon jälkeen helmikuussa. Nyt muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 aikana.
FAKTA
Mikä on digiposti?
-
Digipostista tulee vuoden 2026 aikana viranomaisten ensisijainen tapa lähettää laskut ja muut tärkeät tiedoksiannot kansalaisille. Digiposteja ovat esimerkiksi Suomi.fi-viestit, Kivra ja OmaPosti. Näistä Suomi.fi-viestit on julkisen hallinnon yhteinen viestinvälityspalvelu.
-
Vuoden 2026 aikana sähköinen Suomi.fi-postilaatikko luodaan, kun henkilö tunnistautuu julkisen hallinnon sähköiseen palveluun ensimmäisen kerran (kuten kunnan, hyvinvointialueen tai valtion asiointipalvelu).
-
Digiposti on eri asia kuin tavallinen sähköposti. Digiposti on palvelu, johon kirjaudutaan vahvasti tunnistautuen esimerkiksi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Suomi.fi-viestejä voi käyttää myös Suomi.fi-mobiilisovelluksella Androidissa ja iOS:ssä.
-
Tavallinen sähköposti ei ole asiointiin riittävän turvallinen. Viestin perille menoa ei voida vahvistaa, ja postilaatikkoon voi tulla myös rikollisten huijausviestejä. Digiposti on salattu sekä suljettu haitalliselta postilta, ja sinne tulee postia vain varmennetuilta lähettäjiltä.
-
Tavalliseen sähköpostiin tulee kuitenkin ilmoituksia digipostiin saapuneista viesteistä. Tällä tavalla pyritään estämään tilanteita, joissa vaikkapa digipostiin mennyt lasku unohtuu ja jää maksamatta. Suomi.fi-viestien kautta tulevissa sähköposti-ilmoituksissa ei ikinä ole linkkejä, eikä Suomi.fi-viestit lähetä tekstiviesti-ilmoituksia.
-
Jos saat laskusi jo sähköisenä eli e-laskuina suoraan verkkopankkiisi, ne eivät sieltä mihinkään katoa. Voit jatkaa e-laskujen käyttöä normaalisti.
-
Laskujen lisäksi digipostiin saapuu esimerkiksi Kelan päätöksiä, koulupaikkapäätöksiä ilmoituksia esitarkistettavista veroilmoituksista tai vaikka tieto ylinopeussakosta.
-
Osa viranomaispostin lähettäjistä on tehnyt suoria sopimuksia kaupallisten digipostipalvelujen OmaPostin tai Kivran kanssa. Tämän vuoksi alkuvaiheessa kansalaisen voi olla pakko käyttää useampaa digipostipalvelua saadakseen kaikki viranomaislaskunsa ja muut tärkeät asiakirjat digitaalisesti.
-
Digipostista voi halutessaan palata paperipostin vastaanottajaksi.
-
Digiposti ei välttämättä lopeta kaikkea paperipostia. Moni lähettäjä ei ole vielä digipostin piirissä.
-
Digipostia kehitetään Digi -ja väestötietoviraston vetämässä Digi ensin -hankkeessa.
-
Tavoitteena on kymmenien miljoonien eurojen säästöt vuosittain, kun paperiposti vähenee.
Digipostia kehitetään Digi -ja väestötietoviraston (DVV) vetämässä Digi ensin -hankkeessa. DVV:n mukaan Suomi.fi-viestejä vailla on vielä noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Hankkeen tavoitteena on saada noin neljä miljoonaa suomalaista käyttämään Suomi.fi-viestejä.
Fiksarin mukaan jo etukäteisilmoitukset digipostista ovat hämmentäneet monia, ja joillakin on voinut olla vaikeuksia päästä ilmoituksesta eteenpäin.
– Erityisesti pulaan joutuvat ne ikäihmiset, joilla ei ole omaisia apuna. Ani harva asiakkaistani on osannut ottaa itsenäisesti Suomi.fi-viestit käyttöönsä, Kähkönen sanoo.
Vaikka digipostilaatikko luodaan kansalaisille nyt automaattisesti, Kähkösen mukaan vielä tärkeämpää on, että uuden saapuneen viestin huomaa ja sen osaa mennä lukemaan.
– Se ei ole itsestäänselvyys erityisesti niille ikäihmisille, joilla on puutteita digitaidoissa.
Kähkönen työskentelee päivittäin ikäihmisten parissa ja näkee, millaista epätoivoa digiasiointi nykyisin tuottaa.
Teoriassa homma vaikuttaa helpolta. Menet Suomi.fi-viesteihin joko selaimella tai sovelluksella. Mutta Kähkösen mukaan se, että osaa juuri ja juuri kirjautua vaikkapa verottajan palveluun, ei tarkoita sitä, että osaisi ottaa täysin uuden palvelun käyttöönsä itsenäisesti.
– Jos sanot ikäihmiselle sanan ”selain”, niin suurin osa saattaa kysyä, että mikä on selain, Kähkönen hahmottaa.
Suomi.fi-viestit on ainakin aluksi pääasiallinen tapa lukea viranomaisten digipostia. Digiposti ei ole sama asia kuin perinteinen sähköposti. Digipostiin tulee viranomaisten tärkeitä kirjeitä ja myös laskuja. Toisaalta kaikki viranomaiset eivät vielä ole mukana, joten kirjeitä voi saapua edelleen myös perinteisenä paperipostina.
Kähkösen mukaan kyseessä on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Jos viranomainen lähettää kansalaiselle tärkeän päätöskirjeen tai lisäselvityspyynnön Suomi.fi-laatikkoon, vastaus- tai valitusajat voivat mennä umpeen, jos viestiä ei osaa mennä lukemaan.
Jos sanot ikäihmiselle sanan ”selain”, niin suurin osa saattaa kysyä, että mikä on selain.
Fiksarin toimitusjohtaja Heidi Kähkönen kuvattuna 2018. Kuva: Kalle Koponen / HS
Kähkönen tunnustaa DVV:ssä tehdyn työn ja halun opettaa ihmisiä. Mutta hänen mukaansa virastolle annetut voimavarat eivät riitä.
Sähköisistä viesteistä on mahdollista kieltäytyä, mutta se onnistuu vasta jälkikäteen ja silloinkin pitää osata kirjautua Suomi.fi-palveluun ja löytää sieltä valikko, josta sähköiset viestit voi kieltää.
– Tämä ei onnistu itsenäisesti arviolta 90 prosentilta ikäihmisiä, jotka haluaisivat käyttää yhä paperipostia, Kähkönen sanoo.
Kähkönen toivoo ikäihmisten nyt viimeistään miettivän, haluavatko he ottaa digipostin käyttöönsä vai eivät. Jos läheisiä on saatavilla, heiltä kannattaa pyytää apua. Siinä on tosin kriittinen rajoitus: Suomi.fi-viestien käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi pankkitunnuksilla, eivätkä edes läheiset saa käsitellä niitä omaisensa puolesta ilman eri valtuutusta.
– Viranomaisten pitäisi tarjota neuvonta ja ohjaus, mutta mihinkäs kansalaiset menevät apua pyytämään? Viranomainen ei ole järjestänyt läheskään riittävästi tällaista kädestä pitäen -opastusta niille, jotka sitä tarvitsevat, Kähkönen toteaa.
DVV kertoo pitävänsä aiheesta ilmaisia webinaareja. Niitä voi paikoin Suomessa käydä katsomassa myös kirjastoissa.
Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä alettiin joulukuun alussa näyttää ilmoitusta, jos Suomi.fi-viesteissä on lukematonta uutta postia siellä edellisen kerran vierailun jälkeen. DVV:n mukaan näin varmistetaan sitä, että tärkeät viestit eivät jää huomaamatta, eikä kenenkään oikeusturva vaarantuisi.