Presidentti Donald Trumpin hallinnossa on käyty keskusteluja iskuista Iraniin, uutisoivat yhdysvaltalaismediat.
Sanomalehdet The New York Times ja Wall Street Journal kertovat, että Trumpille on esitelty eri vaihtoehtoja. The New York Timesin viranomaislähteiden mukaan Trump harkitsee vakavasti iskun sallimista, mutta ei ole tehnyt lopullista päätöstä.
Trump on uhannut jo monta kertaa Iranin johtoa iskuilla, jos se käy kaduilla kaksi viikkoa mieltään osoittaneiden ihmisten kimppuun. Toistaiseksi minkäänlaista iskua ei ole tullut, vaikka Iranin turvallisuusjoukot ovat käyttäneet kovia otteita protestien murskaamiseksi.
Trump uhkasi pitkään myös Venezuelaa. Viime viikonloppuna Yhdysvallat sieppasi presidentti Nicolás Maduron iskussa pääkaupunkiin Caracasiin.
Näyttää siltä, että Trump iskee sotilaallisesti vain silloin, kun hän voi tehdä jotakin dramaattista ja tiukasti rajattua, jossa on suuri mahdollisuus onnistua, sanoo kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä Ylelle.
– Lisäksi mahdollisten tappioiden amerikkalaisille pitää olla pienet. Jos tällainen optio löytyy, kyllä Trump varmasti sellaisen tekee, Penttilä sanoo puhelinhaastattelussa.
Penttilän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa, mikä voisi olla Iranissa sellainen rajattu isku, joka auttaisi hallintoa vastustavia mielenosoittajia.
– Iran tietää odottaa [iskua] ja on valmistautunut epätoivoisiinkin vastaiskuihin. Voi olla vaikea löytää sellainen sotilaallinen vaihtoehto, joka täyttäisi kriteerit, Penttilä sanoo.
Sosiaaliseen mediaan ladatuissa videoissa näkyy protesteja Iranin eri kaupungeissa viime päivinä. Mielenosoitukset ovat levinneet eri puolille maata.
Yhdysvaltain iskussa Venezuelaan ei kuollut yhtään Yhdysvaltain sotilasta.
Nyt Trump ei halua katkaista voittosarjaansa toimilla, joissa on liian suuri riski epäonnistua, Penttilä sanoo.
Trump ei halua Iraniin kaaosta
Penttilä ei usko, että Yhdysvallat olisi lähdössä tekemään Iranissa suurisuuntaista sotilaallista iskua, jolla pyrittäisiin esimerkiksi kaatamaan Iranin hallintoa.
Syynä on, että Yhdysvallat ei halua Iranin ajautuvan seurauksena kaaokseen, joka tulisi Trumpin kontolle.
Trumpin tavoitteena on vallanvaihto Iranissa, ja häntä kiinnostaa mahdollisuus lisätä Yhdysvaltain vaikutusvaltaa Lähi-idässä, mutta se pitää tehdä tavalla, jonka Yhdysvaltain liittolaiset alueella voivat hyväksyä, Penttilä sanoo. Esimerkiksi Saudi-Arabia ei halua lisää kaaosta alueelle.
Avaa kuvien katselu
Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein toimiston julkaisemassa kuvassa Khamenei tervehtii väkijoukkoa Teheranissa 17. toukokuuta 2025. Kuva: Iranin johtajan toimisto / EPA
Wall Street Journalin lähteen mukaan Trumpin hallinnon keskusteluissa ovat olleet esillä muun muassa mahdolliset ilmaiskut Iranin sotilaskohteisiin. New York Timesin mukaan Trumpille esiteltyihin vaihtoehtoihin sisältyy myös mahdollisia iskuja muihin kuin sotilaallisiin kohteisiin Teheranissa.
Wall Street Journalille puhuneet lähteet kertovat, että mitään ei olisi tapahtumassa välittömästi.
Lehden mukaan viranomaiset puhuvat varovaisuudesta, ettei mahdollinen sotilaallinen isku saisi iranilaisia yhdistymään hallituksen tueksi. Vaarana olisivat myös kostotoimet Yhdysvaltain sotilaita ja diplomaatteja vastaan.
New York Timesin mukaan Yhdysvaltain asevoimien komentajat alueella haluaisivat lisää aikaa ennen mahdollista iskua, jotta Yhdysvaltain kohteiden puolustusta alueella voitaisiin valmistella Iranin vastaiskujen varalta.
Iranin parlamentin puhemies sanoi tänään sunnuntaina Iranin vastaavan, jos Yhdysvallat iskee Irania vastaan.
Puhemies Mohammad Bagher Ghalibafin mukaan Iran voi iskeä esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien kohteisiin tai merikuljetuksiin sekä ”miehitetylle alueelle”. Jälkimmäisellä hän näytti viittaavan Israeliin, jota Iranin hallinto ei tunnusta.
Israelilaisten sotilaslähteiden mukaan Israel on korkeassa valmiustilassa mahdollisen Yhdysvaltain väliintulon varalta, kertoo uutistoimisto Reuters.
Miksi Trump uhkaa, jos ei ole ryhtymässä iskuun heti?
Venezuelan presidentin sieppauksen jälkeen Trumpin hallinto on sanonut useaan otteeseen, että Trump on valmis ryhtymään toimiin myös muissa yhteyksissä.
Perjantaina Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi sosiaalisessa mediassa videon Venezuelan iskusta. Tekstinä oli: ”Presidentti Trumpin kanssa ei ole leikkiminen. Kun hän sanoo tekevänsä jotain, hän tarkoittaa sitä.”
Miksi Trump uhkaa toistuvasti Iranin johtoa, jos hän ei ole ryhtymässä toimiin ainakaan välittömästi?
Penttilän mukaan toistuvat uhkaukset pitää tulkita osana Trumpin politiikkaa ja retoriikkaa, jollaista nähdään myös Grönlannin kohdalla. Kyse on strategisesta arvaamattomuudesta, Penttilä sanoo.
– Tämä on enemmänkin osa maksimaalisen painostuksen politiikkaa kuin sitä, että huomenna iskettäisiin. Mutta kukaan ei tiedä, isketäänkö huomenna, ja näin synnytetään epävarmuutta, Penttilä sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä kuvattiin Ylen uutisstudiossa 1. marraskuuta 2025. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Hän viittaa Yhdysvaltain uuteen turvallisuuspoliittiseen strategiaan, jonka lähtökohtana on, ettei Yhdysvallat puutu sotilaallisesti muiden valtioiden asioihin.
Trump on haluton viemään Yhdysvaltoja uusiin pitkiin sotiin ulkomaille.
– Siksi uskon, että Yhdysvalloissa harkitaan erittäin tarkkaan, ennen kuin tehdään uusi sotilaallinen isku, Penttilä sanoo.
Mielenosoitukset jatkuvat Iranissa
Iranissa maanlaajuiset mielenosoitukset ovat jatkuneet lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Someen ladatuissa videoissa näkyy väkijoukkoja kaduilla useissa kaupungeissa, Teheranin lisäksi muun muassa idässä sijaitsevassa Mašhadissa.
Videoita pääsee läpi siitä huolimatta, että Iranin hallinto on katkaissut internetyhteydet suurimmaksi osaksi. Ulkomailla arvioidaan, että hallinto pyrkii nettipimennon aikana murskaamaan protestit väkivalloin.
Avaa kuvien katselu
Kuvakaappaus sosiaaliseen mediaan ladatusta videosta, jolla näkyy mielenosoitus Teheranissa 9. tammikuuta 2026. Kuva: Reuters
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoo, että viranomaiset ovat käyttäneet aseita rauhanomaisten mielenosoitusten hajottamiseen. Eri tietojen mukaan ainakin kymmeniä ihmisiä on kuollut väkivaltaisuuksissa protestien yhteydessä.
Mielenosoitukset saivat alkunsa joulukuun lopussa elinkustannusten noususta. Myöhemmin protestit laajenivat ja muuttuivat liikkeeksi Irania vuodesta 1979 johtanutta autoritaarista pappishallintoa vastaan.
Lähteet: Reuters, AP, AFP, STT