Yritysjohtajat syyllistyvät Suomessa talousrikoksiin kaksi kertaa todennäköisemmin, jos heidän vanhempansa ovat tehneet talousrikoksia.
Lue tiivistelmä
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin kaksi kertaa todennäköisemmin, jos heidän vanhempansa ovat tehneet talousrikoksia.
Tutkimuksen johtaja, liiketaloustieteen professori Juha-Pekka Kallunki sanoo, että kyse on opituista malleista ja asenteista, ei esimerkiksi yhteisestä perheyhtiötaustasta.
Tutkimus tarkasteli lähes 76 000:ta toimitusjohtajaa ja hallitusjäsentä vuosilta 1995–2019, joista 921 syyllistyi talousrikokseen.
Ylimmän tason yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin kaksi kertaa todennäköisemmin, jos heidän vanhempansa ovat joutuneet oikeuteen tai tuomituiksi talousrikoksista, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus.
Rikosten yhteys perhetaustaan on erityisen vahva silloin, kun vanhempien talousrikokset ovat olleet vakavia ja johtaneet vankeustuomioon.
Tutkimus tarkasteli talousrikostuomioita, joita suomalaisten osakeyhtiöiden toimitusjohtajat ja hallitusjäsenet ovat saaneet toimiessaan näissä tehtävissä.
Aineisto kattoi lähes 76 000 toimitusjohtajaa ja hallitusjäsentä, jotka työskentelivät 64 000 osakeyhtiössä vuosina 1995–2019.
Näistä johtajista 921 syyllistyi johtajauransa aikana johonkin talousrikokseen, joista yleisimpiä olivat kirjanpito- ja verorikokset.
Yhteys johtajien ja heidän vanhempiensa rikollisuuden välillä ei tutkijoiden mukaan selity esimerkiksi yhteisellä perheyhtiötaustalla tai vanhempien matalalla sosioekonomisella asemalla.
Tutkimusryhmään kuuluva liiketaloustieteen professori Juha-Pekka Kallunki sanoo tutkimuksen kertovan, että kyse on opituista malleista ja asenteista.
Tutkimus ei osoita suoraa syy–seuraussuhdetta. Tulokset kuitenkin tukevat vahvasti sitä, että erityisesti lapsuusajan ympäristöllä on merkitystä.
”Vaikka kyse on yritysten korkeimmasta johdosta ja ylimmälle oksalle päässeistä ihmisistä, kasvuiän tekijät ohjaavat yhä käytöstä.”
Sama ilmiö on Kallungin mukaan havaittu katurikollisuutta tarkasteltaessa. Talousrikollisten perhetaustoja ei ole aiemmin tutkittu.
Joka viides suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajista on tuomittu rangaistukseen jostakin rikoksesta.
Kallunki sanoo, että vanhemmat tuskin ovat opettaneet lapsilleen teknisesti kirjanpitorikoksen tekemistä.
”Kyse on yleisistä asenteista, esimerkiksi siitä kuinka vanhemmat ovat puhuneet veroista.”
Tutkimus paljasti, että vanhempien lisäksi myös puolison toiminta heijastuu johtajan käyttäytymiseen. Talousrikoksiin syyllistyneillä johtajilla on muita useammin talousrikoksiin syyllistynyt puoliso.
Talousrikosten todennäköisyys kasvaa myös, jos johtaja on nuoruudessaan asunut alueella, jolla talousrikollisuus on keskimääräistä yleisempää.
Kallunki sanoo, että talousrikosten torjumiseksi tarvittaisiin ”poisoppimista” esimerkiksi koulutuksessa.
Niin sanottuja vastuullisuusasioita on alettu korostaa yritystoiminnassa vasta tällä vuosikymmenellä. Kauppakorkeakouluihin ne ovat tulleet ryminällä viiden viime vuoden aikana. Suurella osalla yritysjohtajista on kuitenkin muu kuin kaupallinen koulutus.
Kallungin aiemmin johtamassa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa kävi ilmi, että joka viides suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajista on tuomittu rangaistukseen jostakin rikoksesta.
Aineisto käsitti pörssiyhtiöissä vuosina 2000–2019 toimineet 2 201 toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa. Heistä tunnistettiin rikostuomion saaneet henkilöt.
Yleisimmin johtajat syyllistyivät liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Joukossa oli myös henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia.
Kallungin mielestä yritysjohtajilta pitää edellyttää parempaa. Hänestä yritysjohtajien kaikkiin rikoksiin olisi syytä suhtautua yhtä vakavasti kuin poliisien rikoksiin.
”Toimitusjohtaja on kuitenkin vastuussa koko yrityksen lainmukaisesta toiminnasta ja hallinnon oikeellisuudesta.”
Toisinaan Kallunki kuulee esitettävän, että yritysmaailmassa tarvitaan kovuutta ja rohkeutta liikkua sääntöjen rajamailla.
Valmius rikkoa lakeja on kuitenkin vääränlaista kovuutta ja haitaksi yritykselle, hän sanoo. Ilmiötä on tutkittu Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja havaittu, että rikostaustaiset johtajat ovat taipuvaisia yltiöpäiseen riskinottoon, joka tuottaa huonoja investointeja ja tappioita.
”He pelaavat yhtiön rahoilla.”