Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Ewa Skoog Haslum kertoo Iltalehdelle, että Ruotsi sijoittaa mekanisoidun pataljoonan Lapissa toimintansa aloittavaan Naton FLF-joukkoon.

”Venäjä toteuttaa jo operaatiota epävakauttaakseen länsimaisia yhteiskuntia”, Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Ewa Skoog Haslum sanoo. Evelina Carborn

Ruotsin armeijan operaatiopäällikkö Ewa Skoog Haslum kertoo Iltalehdelle, kuinka paljon sotilaitaan Ruotsi sijoittaa Suomessa toimintansa aloittavaan Naton maavoimien FLF-prikaatiin.

– Meillä on 19. prikaatin pataljoona, joka tulee olemaan valmiudessa sijoitettavaksi tähän FLF-joukkoon, Skoog Haslum sanoo.

Ruotsin puolustusvoimien 19. prikaatista käytetään yleisesti nimitystä Norrbottenin prikaati. Sen esikunta sijaitsee Bodenissa, noin 130 kilometriä Torniosta länteen päin.

Kuinka suuri on tämä ruotsalainen pataljoona?

– Sanoisin, että meitä on noin 800. Latviassa meillä on kevennetty pataljoona, ja sen vahvuus on 500 sotilasta.

Skoog Haslum painottaa, että ruotsalaispataljoonan Suomessa olevien sotilaiden määrää säädellään koko ajan. Jos Venäjän aiheuttama uhka kasvaa, koko pataljoona siirretään Suomen Lappiin osaksi FLF-joukkoa.

– Läsnä olevien sotilaiden määrä vaihtelee vuoden mittaan, hän sanoo.

Raskas aseistus

Suomen Lappia jatkossa puolustava ruotsalaispataljoona on mekanisoitu, mikä tarkoittaa sitä, että liikkuu paikasta toiseen panssaroiduilla ajoneuvoilla.

Pataljoonalla on aseistuksenaan Ruotsin maavoimien raskasta kalustoa. Suomen FLF-joukko saa Ruotsilta pääaseistuksekseen taistelupanssarivaunu 122:n.

Se on lisenssillä valmistettu ja paranneltu versio saksalaisesta Leopard 2A5 –panssarivaunusta.

Ruotsalaispataljoonan aseistukseen kuuluvat myös CV90-rynnäkköpanssarivaunut ja tykistön Archer-haupitsit.

Laaja toiminta-alue

Uuden Nato-prikaatin toiminta-alueeksi on määritelty Pohjoiskalotti, mutta sen esikuntatoiminnot ovat Rovaniemellä ja Sodankylässä.

– Toiminta-alue kattaa suuren alueen, oikeastaan Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat, Skoog Haslum painottaa.

Pataljoona koostuu ammattisotilaista ja sopimussotilaista.

Operaatiopäällikkö kaavailee myös sitä, että Norrbottenin prikaati alkaa tuoda varusmieskoulutettavia ruotsalaisia Suomeen harjoittelemaan.

– Ehkä harjoittelemme varusmiestemme kanssa Suomessa. Siihen meillä on toki mahdollisuus. Joukkojen koko tulee siis vaihtelemaan sekä sen suhteen, millaisia kykyjä niillä on, että siinä mielessä, mikä niiden koko on, Skoog Haslum puntaroi.

Skoog Haslum kiteyttää, mikä on tärkeintä ruotsalaisjohtoisen FLF-prikaatin perustamisessa.

– Kyse on suorituskyvyn luomisesta pohjoiselle alueelle, ja siellä tarvitaan monenlaisia kykyjä. Kyllähän te tiedätte, millaiselta maasto siellä näyttää, Skoog Haslum hymyilee ja viittaa lumiseen ja metsäiseen Lappiin.

Sammakko kiehuu

Operaatiopäällikkö vakavoituu, kun häneltä kysyy Venäjästä.

Onko Venäjä meille akuutti uhka?

– Ehdottomasti. Se on mielestäni täysin ilmeistä.

Vastaus ei sisällä pienintäkään epäröintiä eikä myöskään hermostuneisuutta.

– Venäjä toteuttaa jo operaatiota epävakauttaakseen länsimaisia yhteiskuntia. Se on erittäin, siis erittäin selkeää. Operaatiot eivät aina ole puhtaita sotilaallisia operaatioita, vaan ne voivat hyvinkin olla sellaisia, että isketään johonkin niin kutsuttuna vaikuttamisoperaationa, Skoog Haslum sanoo.

Sälenin välittömään kulttuuriin kuuluu kahvittelu hotellin aulabaarissa. Operaatiopäällikkö Ewa Skoog Haslum näyttää mallia. Evelina Carborn

Ruotsin operaatiopäällikkö on hivenen huolissaan siitä, ymmärretäänkö demokratioissa, mitä on tapahtumassa.

– Kun sammakko kiehuu kattilassa, emme oikein huomaa eroa aiempaan, Skoog Haslum käyttää klassikkovertausta, jossa sammakko ei älyä pelastautua kuumenevasta vedestä ennen kuin se on liian myöhäistä.

Venäjän muodostaman akuutin uhan ymmärtää paremmin, jos siirtää katseen lähihistoriaan.

– Jos kierrämme kellon viisareita 10–15 vuotta taaksepäin ja vertaamme nykyhetkeä silloiseen tilanteeseen, tajuamme kyllä, miten Venäjän retoriikka on muuttunut, Skoog Haslum arvioi.