Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet, että Iranissa mielenosoitusten aikana kuolleiden määrä olisi noussut jyrkästi sunnuntaihin mennessä.
Yhdysvalloista toimivan HRANA-järjestön tietojen mukaan kuolleita olisi yli 500, joista suurin osa mielenosoittajia, kertovat esimerkiksi New York Times ja Wall Street Journal.
Norjasta toimiva Iran Human Rights -järjestö (IHR) puolestaan kertoo, että vahvistettujen kuolonuhrien määrä olisi sunnuntaihin mennessä noussut lähes kahteensataan. Järjestö varoitti, että todellisuudessa kuolonuhreja saattaa olla useita satoja tai enemmän.
IHR:n mukaan jotkin vahvistamattomat lähteet puhuvat jopa yli 2 000 kuolonuhrista. Järjestö syyttää Iranin hallintoa mielenosoittajien joukkomurhasta ja Iranin kansaan kohdistuvasta, merkittävästä kansainvälisestä rikoksesta.
Uutistoimisto AFP:n sunnuntaina paikantamalla videolla näkyy kymmeniä ruumiita ruumishuoneen ulkopuolella Kahrizakin kaupungissa. Järjestöjen mukaan uhrit ovat kuolleet, kun viranomaiset pyrkivät tukahduttamaan mielenosoituksia. AFP on todentanut, että video on kuvattu Kahrizakissa, joka sijaitsee pääkaupunki Teheranin eteläpuolella. Video julkaistiin lauantaina.
Presidentti Alexander Stubb vaati Iranin hallintoa pidättäytymään väkivallasta omia kansalaisiaan kohtaan ja kunnioittamaan iranilaisten sananvapautta ja oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen. Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä sunnuntaina, että väkivallan on loputtava.
– Kaikki laittomasti pidätetyt mielenosoittajat on vapautettava, Stubb lisäsi.
Pidätettyjä arvioidaan olevan tuhansia
Iranin hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan noin kaksi viikkoa sitten puhjenneita mielenosoituksia väkivalloin. Iranin viranomaiset ajoivat kuluneella viikolla maan verkkoyhteydet alas hillitäkseen mielenosoituksia. Internet-yhteyksiä seuraava Netblocks-sivusto kertoi sunnuntai-iltana Iranin verkkoyhteyksien katkon kestäneen jo yli 60 tuntia.
Viranomaiset kertoivat sunnuntaina tehneensä lukuisia ja merkittäviä pidätyksiä. Tarkkoja määriä tai muita yksityiskohtia pidätyksistä ei ole kerrottu. Norjalaisen Hengaw-ihmisoikeusjärjestön mukaan yli 2 500 ihmistä olisi pidätetty kahden viime viikon aikana.
Human Rights Activists in Iran -järjestö (HRA) arvioi sunnuntaina uutiskanava CNN:lle, että pidätettyjä olisi yli 10 000.
Iranista on vaikea saada varmistettua tietoa, ja järjestöjen ja medioiden raportoimissa uhriluvuissa on paljon vaihtelua.
Hallinto julisti maahan suruajan
Iranin hallinto on julistanut maahan kolmen päivän suruajan ”marttyyrien” muistamiseksi, kertoo Iranin valtiontelevisio. Marttyyreihin lukeutuvat hallinnon mukaan muun muassa mielenosoitusten aikana kuolleet turvallisuusjoukkojen jäsenet.
Valtiontelevision mukaan Iranin presidentti Masoud Pezeshkian kehottaa kansalaisia osallistumaan maanantaina järjestettäviin maanlaajuisiin ”kansallisen vastarinnan marsseihin”. Marssien tarkoituksena on tuomita väkivalta, jota harjoittavat hallinnon mukaan ”kaupunkien terroristit ja rikolliset”.
Suomen suurlähetystö varoitti riskistä
Suomen Teheranin-suurlähetystön mukaan riski ulkomaalaisten mielivaltaisiin pidätyksiin Iranissa on noussut.
Suurlähetystö kehottaa sunnuntaina päivitetyssä tiedotteessaan välttämään mielenosoituksia ja suuria väkijoukkoja. Tilanteet voivat suurlähetystön mukaan muuttua nopeasti väkivaltaisiksi.
Suurlähetystö neuvoo Iranissa olijoita seuraamaan tiedotusvälineitä, noudattamaan paikallisviranomaisten ohjeita ja ilmoittamaan tilanteestaan läheisille.
Hätätapauksessa suurlähetystö neuvoo soittamaan ulkoministeriön päivystykseen.
Suurlähetystön tiedotteesta uutisoi aiemmin Ilta-Sanomat.
YK kehottaa maltillisuuteen
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoo olevansa järkyttynyt tiedoista, joiden mukaan Iranin viranomaiset ovat pyrkineet tukahduttamaan maassa puhjenneita mielenosoituksia väkivaltaisesti.
Guterres kehottaa Iranin hallintoa maltillisuuteen ja pidättäytymään tarpeettomasta tai suhteettomasta voimankäytöstä.
Guterresin kommenteista kertoi hänen tiedottajansa Stephane Dujarric lausunnossa.
Mielenosoitukset saivat alkunsa joulukuun lopussa, kun kauppiaat ryhtyivät lakkoon talousongelmien ja nousevien elinkustannusten vuoksi. Sittemmin mielenosoitukset ovat muuttuneet liikkeeksi, joka vastustaa vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen valtaan noussutta teokraattista hallintoa.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.