Niko Stenvall
Trumpin omassa puolueessakin on nyt herätty viimeaikaisten sotatoimien tuomaan uhkaan. Se saattaa vielä pelastaa paljon, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Niko Stenvall.
Tänään klo 10:25
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi tammikuussa sotilaallisen operaation Venezuelaan. ALL OVER PRESS
Yhdysvaltain senaatissa tehtiin viime viikolla merkittäviä päätöksiä, joilla voi olla pitkäkantoisia vaikutuksia maan presidentin Donald Trumpin toimintaan.
Yhdysvaltain kongressin ylähuoneessa eli senaatissa nytkähti eteenpäin yhteinen päätöslauselma, joka vaati Trumpia keskeyttämään maan asevoimien käytön Venezuelassa ilman kongressin hyväksyntää.
Päätös oli merkittävä, koska Trumpin omalla republikaanipuolueella on tällä hetkellä enemmistö senaatissa. Presidentillä on ollut etenkin toisella kaudellaan äärimmäisen tiukka ote omasta puolueestaan, ja rivistä lipsutaan harvoin.
Tällä kertaa viisi republikaanisenaattoria kuitenkin äänesti demokraattien kanssa aloitteen puolesta. He olivat Mainen Susan Collins, Indianan Todd Young, Alaskan Lisa Murkowski, Montanan Josh Hawley sekä Kentuckyn Rand Paul.
Trump oli luonnollisesti raivoissaan ja ilmoitti, että ketään näistä senaattoreista ei tulisi enää koskaan valita virkaansa.
Nyt tehty äänestys antoi päätöslauselmalle vain alkusysäyksen, jotta se voidaan ottaa myöhemmin esille senaatin täysistunnossa.
Jotta päätöslauselma tulisi voimaan, sen pitäisi vielä läpäistä lopullinen äänestys senaatissa sekä kongressin alahuoneessa eli edustajainhuoneessa. Republikaaneilla on enemmistö myös edustajainhuoneessa, ja samantyyliset päätöslauselmat hylättiinkin siellä jo viime joulukuussa.
Viisi republikaanisenaattoria lipesi rivistä merkityksellisessä äänestyksessä. Kuvassa Kentuckyn republikaanisenaattori Rand Paul toimittajien haastateltavana. EPA / AOP
Kaiken tämän jälkeen Trump voisi vielä käyttää presidentin veto-oikeuttaan ja torpata päätöslauselman. Veto-oikeuden ohittamiseksi päätöslauselma tarvitsisi kongressin molemmissa huoneissa kahden kolmasosan enemmistön, mikä on erittäin epätodennäköistä.
Tärkeää oli kuitenkin senaatista tällä viikolla lähetetty viesti siitä, että presidentillä ei ole loputonta valtaa sotilasoperaatioissakaan.
Yhdysvaltain perustuslain mukaan ainoastaan kongressilla on oikeus julistaa sota, vaikka presidentti toimiikin asevoimien ylipäällikkönä.
Trumpin hallinto ja muun muassa edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson ovat huomauttaneet Venezuelasta täysin asiallisesti, että kyseessä ei ollut sodanjulistus, vaan erillinen operaatio.
Nyt eteenpäin nytkähtäneessä päätöslauselmassa viitataan myös vuoden 1973 sotavoimien käyttöä koskevaan päätöslauselmaan (War Powers Resolution).
Sen mukaan presidentin tulee neuvotella kongressin kanssa ”kaikissa mahdollisissa tilanteissa” ennen joukkojen lähettämistä vihamielisiin tilanteisiin.
Tätä kyseistä päätöslauselmaa Trump ja hänen hallintonsa taas ovat kutsuneet ”perustuslain vastaiseksi” ja huomauttaneet, että kyseessä on kaikkien aiempienkin presidenttien sekä heidän oikeusministeriöidensä kanta.
– Kuten presidentti itsekin on jo todennut, jokainen presidentti, demokraatti tai republikaani, uskoo, että sotavoimien käyttöä koskeva laki on pohjimmiltaan väärennös ja perustuslain vastainen laki, sanoi varapresidentti J. D. Vance.
Trumpin hallinto on painottanut lausunnoissaan, että Venezuelan operaatio ei vaatinut kongressin hyväksyntää. ZumaWire / MVPHOTOS
Yhdysvaltalaismedia The New York Timesin tekemän selvityksen mukaan kyseessä on kuitenkin osittain väärä väite. Sotavoimien käyttöä koskeva päätöslauselma on kokoelma erillisiä säännöksiä, joista ainakin osa on todettu Yhdysvaltain oikeusministeriönkin toimesta täysin laillisiksi.
Näin on myös sen osuuden kanssa, johon nyt annetussa päätöslauselmassa viitataan. NYT huomauttaa, että Yhdysvaltain oikeusministeriö tunnusti vuoden 1993 muistiossa, että joukkojen poisveto ilman presidentin suostumusta on kongressin sotavaltuuksien laillista käyttöä.
Toki aiemmin vuonna 1975 presidentti Gerald Fordin oikeusministeriössä työskennellyt asianajaja oli asiasta eri mieltä. Tämä kuitenkin osoittaa, että asiasta on ollut historiassa eriäviä mielipiteitä, toisin kuin Trump väitti.
Nyt käsittelyssä oleva päätöslauselma koskisi läpi mennessään ainoastaan Yhdysvaltain tulevia sotatoimia Venezuelassa.
Siitä huolimatta viiden republikaanisenaattorin kapina omaa presidenttiään kohtaan voi tulevaisuudessa vielä toimia esimerkkinä, mikäli Trump todella päättää käyttää sotilaallista voimaa esimerkiksi Grönlannin valtaamiseen.
Etenkin Natossa – jossa Tanska ja sille kuuluva Grönlantikin ovat jäsenenä – kyseessä olisi luonnollisesti katastrofaalinen asia, ja hyvin todennäköisesti koko puolustusliiton loppu.
Virginian demokraattisenaattori Tim Kaine toimi Trumpin sotavoimien käyttöä koskevan päätöslauselman esittelijänä senaatille. EPA / AOP
Myös Nato-maa Suomessa tilanne mullistaisi kaiken sen, minkä varaan turvallisuutta on maassamme viimeiset vuodet rakennettu.
Yhdysvalloissa kysymys on kuitenkin siitä, mihin konflikteihin ja tilanteisiin neljä vuotta kerrallaan istuva presidentti voi maansa viedä. Päätöslauselman esitellyt virginialainen demokraattisenaattori Tim Kaine pukikin asian äänestyksen jälkeen hyvin sanoiksi.
– Kenenkään meistä ei pitäisi haluta, että tämä presidentti tai kukaan presidentti vie poikiamme ja tyttäriämme sotaan ilman ennakkoilmoitusta, kuulemista, keskustelua ja äänestystä kongressissa.