Kauppalehti loihti heti uuden vuoden alkuun tähtisadetta pankkikonserni Nordeasta, jonka osakkeen hinta pomppasi noin 53 prosenttia ylös vuonna 2025.
Pohjoismaisen suurimman pankin ja myös piensijoittajien osinkokoneen osakekurssi vahvistui jopa 65 prosenttia viime vuonna. Nordean osakkeen hinta rikkoi sijoittajien iloksi samalla ensimmäistä kertaa yli 16 euron rajapyykin.
Nordean loiste pörssissä ei ole kuitenkaan palkinnut vakuutuskonserni Sammon osakkeen omistajia pidemmällä aikajanalla eli vuoden 2022 jälkeen.
Sampo myi Nordean osakkeita eri suuruisina potteina vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022. Talousvaikuttaja ja ehkä Suomen tunnetuin pörssiguru Björn Wahlroos toimi silloin Sammon hallituksen puheenjohtajana, joka tyhjensi Sammon Nordea-salkusta loputkin vuoden 2022 huhtikuussa.
Sammolla viidennes Nordeasta
Sampo alkoi ostaa Nordeaa keskimäärin 6,47 euron osakekohtaisella hinnalla jo ennen vuoden 2008 finanssikriisiä.
Vakuutuskonserni omisti vuosikertomuksensa mukaan 31. joulukuuta 2018 noin 860 miljoonaa Nordean osaketta, mikä vastasi siten 21,2 prosenttia Nordean osakkeista.
”Nordean osakkeiden markkina-arvoksi tuli Sammon koko omistuksen osalta yhteensä 6,3 miljardia euroa eli 7,27 euroa osakkeelta vuoden 2018 lopussa”, omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo.
Nordean pörssiarvo kohosi viime viikolla noin 55,5 miljardiin euroon viime viikolla Helsingin pörssissä.
Sammon yli 20 prosentin osakkuus Nordeasta tekisi nyt tuplat eli yli 11 miljardia euroa vakuutuskonsernin osakkaille laskettuna pelkillä osakekursseilla ilman osinkoja.
Sammon silloisen hallituksen puheenjohtajan Wahlroosin mukaan Nordean osakkeiden myynti vahvisti Sampoa etenkin osinkojen maksajana. Sampo alkoi keskittyä vakuutuksiin.
Wahlroosin pelisilmä ja prognoosit eivät kuitenkaan oikein osuneet maaliinsa Nordean tulevassa arvossa eivätkä siten palkinneet pidemmällä aikavälillä Sammon osakkeenomistajia Nordea-salkun tyhjennysmyynnissä. Se tulee ilmi Hannu Angervuon selvityksessä.
”Noin kahdeksan miljardia euroa on jäänyt saamatta Sammon osakkailla Nordean osakkeiden kaikista myynneistä”, Angervuon laskee.
Kahdeksan miljardia miinusta osinkoineen
Pörssikonkari täsmentää vielä, että Sammon omistajat ovat runsaan kolmen vuoden aikana jääneet osinkoineen ilman noin kahdeksaan miljardia euroa, mikä olisi kertynyt Nordea-omistuksen varallisuusarvojen noususta verrattuna pankkikonsernin viime vuoden lopun osakekurssiin.
Sammon vuosikertomukset avaavat Sammon omistamien Nordean osakkeiden lähihistorian arvojen muutoksia myös nykyisille ja entisille vakuutuskonsernin osakkeenomistajille.
Sammon Nordea-salkun pörssiarvon muutokset kattavat Angervuon selvityksessä osinkoineen aikajanan, joka yltää vuoden 2022 huhtikuun 28. päivästä vuoden 2025 loppuun.
”Sampo myi vuonna 2022 ja sitä kolmena edeltävänä vuotena Nordean osakkeensa liian aikaisin suhteessa pankkikonsernin osakekurssin nousuun. Pörssitiedotteista voi päätellä, että Sampo myi valtaosin Nordeasta parin vuoden aikana”, Angervuo toteaa.
Pörssikonkarin selvityksen mukaan kahdeksan miljardin euron laskennallisessa menetyksessä kupletin juoni kulkee siten, että Sampo myi Nordean osakkeita 7,59 euron hintaan syyskuussa vuonna 2020 ja 8,50 euron hintaan osakkeelta vuonna 2021.
Sammon pörssitiedotteista voi päätellä, että vuoden 2022 huhtikuun myynneissä Nordean osakkeet menivät myyntiin markkinahintaan, eli noin yli kymmenen euron osakekohtaisella hinnalla.
”Nordean osakekurssi on vahvistunut osinkoineen yli sata prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2022 huhtikuun 28. päivästä, eli Sammon Nordean osakkeiden viimeisen myynnin jälkeen”, Angervuo toteaa.
Sammon osakekurssi on noussut osinkoineen 55,6 prosenttia vastaavalla aikajaksolla ja Nordean tuplasti enemmän eli sadan prosentin verran. Pörssiarvoista voi jälkiviisaasti päätellä Nordean osakkeiden liian aikaisesta myynnistä Sammon osalta.
Pörssiarvo yli 26 miljardia
Sampo on palkinnut sijoittajia ilmaa Nordeaakin. Vakuutuskonsernin osakekurssi on noussut 56 prosenttia viidessä vuodessa ja pörssiarvoksi tuli 26,5 miljardia kuluvan vuoden alussa
Wahlroosista tuli vakuutuskonserni Sammon toimitusjohtaja vuonna 2001 ja sitten seurasi hallituksen puheenjohtajan pesti vuoteen 2022 asti.
Wahlroos ehti Sampo-uransa aikana nousta 2,31 prosentin osuudella Sammon suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi silloisen pankkiiriliike Mandatumin myynnin jälkeen.
Wahlroos toimi myös Nordean hallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2019, jonka jälkeen Sampo alkoi tyhjentää salkkuaan Nordeasta.
Norjan öljyrahasto kiittää
Pitkäaikaiset sijoittajat, kuten amerikkalaiset jättirahastot ja Norjan öljyrahasto kiittivät ja ostivat innolla Nordeaa, jonka osakkeita myivät myös Ruotsin ja Suomen valtio.
Myös Suomen valtion olisi kannattanut pysyä Nordeassa pitkäaikaisena sijoittajana. Valtio omistaa nyt vielä Sampoa, joka on jäänyt merkittävästi jälkeen Nordean arvostuksesta viimeisen vuosikymmenen aikana.
Norjan öljyrahastosta on tullut amerikkalaisen jättirahaston BlackRockin jälkeen Nordean toiseksi suurin omistaja, mikä on jäänyt liikaakin taka-alalle suomalaisten piensijoittajien keskuudessa.
Pankkikonsernin osakekurssista voi päätellä, että halvalla meni leveä siivu pohjoismaiden suurimmasta pankista suurille sijoittajille.
Wahlroos kaupitteli Sampoa jopa amerikkalaiselle miljardöörille Warren Buffettille ja Nordeaa kiinalaisille. Myynti ei onnistunut kumpaakaan ilmansuuntaan.
Sampo tiedotti 18. toukokuuta vuonna 2022 eli noin kolme viikkoa Sammon omistamien Nordea osakkeiden myyntien jälkeen, että Björn Wahlroos ei ole käytettävissä valittavaksi uudelleen Sammon hallitukseen vuoden 2023 yhtiökokouksessa.
”Näin saaga Nordean valtaamisesta ja myynnistä sai lopun. Wahlroosin operaatioita sijoittajat ehtivät seurata jännityksellä yli kymmenkunta vuotta kahden finanssikonsernin tiimoilta”, Angervuo toteaa lopuksi.
Lue myös tämä: Nordean korkokate laski odotettua vähemmän, luottovolyymit jatkavat kasvua