Sälenin turvallisuuskonferenssi|Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoo, ettei hän ole saanut tietoa Saksan esittämästä Naton läsnäolosta Grönlannissa. Hän ei ota kantaa Ruotsin osallistumiseen.
12.1. 14:17
Sälen
Lue tiivistelmä
Suomeen sijoitettavat Nato-joukot ovat aloittaneet yhteisen harjoittelunsa. Joukkojen ydin on 600-800 sotilaan pataljoona. Joukkojen kokoa voidaan skaalata turvallisuustilanteen mukaan jopa tuhansiin sotilaisiin.
Ruotsi on joukkojen johtovaltio, ja mukana ovat Iso-Britannia, Ranska, Italia sekä Pohjoismaat.
Joukkojen toiminnot sijoitetaan Sodankylään ja Rovaniemelle, ja paikalla tulee olemaan vakituisesti ainakin 30 esikuntaupseeria.
Suomeen sijoitettavat Nato-joukot ovat aloittaneet yhteisen harjoittelunsa. Joukot pitivät joulukuussa niin sanotun pöytäharjoituksen ja Ruotsin ja Britannian joukkoja oli mukana äskettäin myös Lapland Steel -harjoituksessa.
Maiden yhteistyötä hiotaan seuraavaksi muun muassa Cold Response -harjoituksessa maaliskuussa, kertoo Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson.
”Konsepti kehittyy nopeasti ja siitä ollaan hyvin kiinnostuneita”, hän sanoo Suomen joukoista HS:n haastattelussa Sälenissä. Ruotsi on joukkojen johtovaltio.
Joukkojen toiminnot sijoitetaan Sodankylään ja Rovaniemelle. Jonson vahvistaa nyt tarkempia yksityiskohtia siitä, miten ne rakentuvat.
Kyse on Naton niin sanotuista eteen työnnetyistä maavoimajoukoista, eli FLF-joukoista, jotka sijoitetaan Suomeen.
Joukkojen tarkoituksena on toimia pelotteena Venäjää vastaan. Niihin on ilmoittautunut Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Italia sekä muut Pohjoismaat Tanska, Norja ja Islanti.
Jonsonin mukaan Sodankylässä ja Rovaniemellä toimivissa joukoissa tulee olemaan vakituisesti ainakin kolmisenkymmentä esikuntaupseeria. Ruotsin lisäksi ainakin Britannia ja Ranska ovat lähettämässä paikalle omia upseerejaan.
Itse joukot eivät ole pysyvästi paikalla eikä Jonson kerro niiden lopullista kokoa.
Ruotsin joukot tulevat Norrbottenin prikaatista, jonka kotipaikka on Boden. Suomen tueksi on osoitettu pataljoona, 600–800 sotilasta.
Kyse on joko kokoaikaisesti palkatuista tai osa-aikaisista sotilaista.
”Olen vieraillut joukkojen luona, kyse on hyvin toimintakykyisestä joukko-osastosta, ja se tullaan myöhemmin laajentamaan taisteluosastoksi, joka on pataljoonaa suurempi kokonaisuus ja sitten prikaatiin saakka”, Jonson sanoo.
Joukon kokoa voidaan säädellä turvallisuustilanteen mukaan.
Taisteluosaston koko voi normaalisti olla pari tuhatta sotilasta. Se on pienempi kuin prikaati, johon kuuluu useampi tuhat sotilasta.
”Mielestäni tämä on hyvä Naton kyvylle harjoittaa pelotetta ja puolustusta. Se luo myös eräänlaisen strategisen dilemman Venäjälle luonnollisesti. Ja on hyvä myös, että Euroopan sotilaalliset suurvallat kuten Ranska, Italia ja Britannia ovat mukana.”
Natolla on vastaavantyyppisiä joukkoja myös muissa itärajan valtioissa. Monissa niistä osallistujamaita on useita, koska osallistuminen ja lippujen näyttäminen on poliittisesti tärkeää ja signaali.
Sen sijaan usean maan yhteistyö ei välttämättä aina ole sotilaallisesti mielekkäintä tai helppoa. Tästä syystä esimerkiksi Virossa osallistujamaiden määrä on haluttu pitää kurissa.
Suomen joukkoihin on tulossa nyt seitsemän maata. Miten yhteistoiminta taataan?
Jonson sanoo, että tärkeintä on, että toimintaperiaatteet ovat selvät. Ruotsi itse kuuluu Latvian joukkoihin, joissa mukana on 13 maata.
”Tärkeä on, että meillä on vahva mandaatti Naton Euroopan-joukkojen komentajalta, jotta voimme käyttää näitä resursseja ja että yhteensopivuus ja yhteistyökyky ovat korkeaa tasoa.”
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Kuva: Magnus Laupa
Ruotsissa on alkanut keskustelu siitä, pitäisikö myös Ruotsiin sijoittaa vastaavia joukkoja. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja entinen pääministeri Magdalena Andersson esitti sunnuntaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa, että Gotlantiin sijoitettaisiin monikansalliset joukot Naton puitteissa.
Gotlannin saarella on keskeinen merkitys Itämeren hallintaa ajatellen. Sen puolustus ajettiin kertaalleen alas, mutta viime vuosina Ruotsi on palauttanut saarelle sotilaitaan.
Pääministeripuolue maltillista kokoomusta edustaja Jonson ei oitis innostu Nato-joukoista Gotlannissa. Hän sanoo, ettei Nato ole ilmaissut tarvetta tällaiselle. Lisäksi harjoitusyhteistyö on jo tiivistä.
Sälenin vuotuinen turvallisuuskonferenssi alkoi sunnuntaina ja se jatkuu tiistaihin saakka.
Suurta huomiota saa tänä vuonna Grönlanti. Yhdysvallat on uhannut ottaa Tanskalle kuuluvan saaren haltuunsa.
Uutistoimisto Bloomberg kertoi sunnuntai-iltana, että Saksan hallitus aikoo ehdottaa sotilasliitto Naton yhteistä operaatiota arktisen alueen ja Grönlannin turvallisuuden valvomiseksi.
Jonson sanoo, ettei ole saanut itse tällaista tietoa vielä. Kehitystä seurataan tarkasti ja Ruotsi käy tiivistä keskustelua Tanskan kanssa.
Jonson viittaa Yhdysvaltojen ulkoministerien Marco Rubion ja Tanskan ja Grönlannin edustajien tapaamiseen alkaneella viikolla.
Jonson ei ota kantaa Ruotsin haluun osallistua.
”Tanska ei ole pyytänyt sotilaallisia resursseja Grönlantiin ja siksi en halua spekuloida asialla.”
Jonson sanoo, että Ruotsi on suhtautunut selkeän kriittisesti siihen, ettei Yhdysvallat ole sulkenut pois sotilaallisen voiman käyttöä Grönlannissa.
Naton kannalta mennään väärään suuntaan, jos huomio viedään pois Ukrainasta ja Venäjästä, hän sanoo.
”Siihen meidän tulee keskittyä.”