EU|Euroopan komissio pitää koronapandemian keskellä luotua elpymisrahastoa menestystarinana ja haluaa siitä mallin uudelle 2 000 miljardin euron EU-budjetille. Tilintarkastaja varoittaa seurauksista.
Bryssel
Euroopan unionin tilintarkastajat varoittavat, että Euroopan komission suunnitelmat EU:n budjetin uudistamiseksi voivat vaikeuttaa rahankäytön valvontaa tulevaisuudessa.
Komissio antoi kesällä esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi budjetiksi ja ehdotti vuosille 2028–2034 historiallisen suurta 2 000 miljardin euron budjettia.
Yksi uuden budjetin kulmakivistä on 400 miljardin euron kilpailukykyrahasto, josta on tarkoitus rahoittaa investointeja esimerkiksi digitalisaatioon, puhtaisiin teknologioihin ja puolustusteollisuuteen. Uuden suurrahaston on tarkoitus tehdä EU-rahanjaosta yksinkertaisempaa, sillä se kokoaa 14 nykyistä rahoitusohjelmaa yhden luukun taakse.
EU:n tilintarkastustuomioistuin kuitenkin varoittaa, että kilpailukykyrahaston rahoituksen valvonta voi olla hyvin vaikeaa. Komission esitys avaa tien sille, että EU-rahaa jaetaan pikavauhtia hankkeisiin, joiden tavoitteita ei ole selkeästi määritelty ja joiden tuloksia on siksi mahdotonta jälkikäteen arvioida.
Tuomioistuin julkaisi komission esityksestä maanantaina lausunnon, jonka valmistelua johti tuomioistuimen suomalaisjäsen, entinen kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
Sarvamaan mukaan keskeinen ongelma on se, että komissio hakee uuden budjetin hallinnointiin mallia koronapandemian keskellä luodusta elpymisrahastosta.
Elpymisrahaston idea oli, että jäsenmaat saavat rahoitusta vastineeksi tekemistään uudistuksista. Maat saavat rahoitusta etupainotteisesti kustannusarvioiden pohjalta, ei jälkikäteen toteutuneisiin kustannuksiin.
Komission mukaan malli on ollut suuri menestys, ja se haluaa laajentaa mallia nyt kaikkeen EU-rahanjakoon.
Tilintarkastajat ovat kuitenkin suhtautuneet elpymisrahaston hallintomalliin huomattavasti penseämmin.
”Meillä on hyvin paljon varaumia, jotka liittyvät siihen, mitä rahalla saatiin aikaiseksi ja ketkä ovat lopullisia edunsaajia”, Sarvamaa sanoo.
Hänen mukaansa tilintarkastustuomioistuin on tehnyt selväksi komissiolle, ettei se suosittele elpymisrahaston hallintomallin kopiointia. Näin komissio kuitenkin nyt esittää.
”En ole asemassa, jossa voisin esittää hallintomallin hylkäämistä”, Sarvamaa muotoilee.
Siksi tilintarkastajat esittävät, että jäsenmaat ja parlamentti korjaavat esityksen puutteita omassa käsittelyssään.
Keskeinen ongelma tilintarkastajien lausunnon mukaan on se, että kilpailukykyrahaston tavoitteita ei ole tarkkaan määritelty. Komission mukaan rahastosta voidaan rahoittaa hankkeita, jotka tuovat EU-tason lisäarvoa, mutta sitä, mitä tämä tarkoittaa, ei ole lakiesityksessä tarkemmin määritelty.
Sarvamaan mukaan tämä on ongelma rahankäytön valvonnan näkökulmasta.
”Kun sitä ei ole määritelty lakitekstissä, ei ole mahdollista arvioida, millaisia tuloksia rahalla saadaan.”
Tilintarkastajat näkevät riskejä myös komission esittämässä nopeutetussa menettelyssä. Esityksen mukaan kilpailukykyrahastosta voitaisiin tukea kiireellisiä ja julkista etua palvelevia hankkeita nopeammin ja kevyemmällä menettelyllä.
”Tervehdimme ilolla sitä, että rahoitusta pyritään yksinkertaistamaan, mutta kokemus on osoittanut, että kaikessa EU-rahanjaossa yksinkertaistamisen kääntöpuoli on, että riskien arviointi vähenee ja rahan valvominen vaikeutuu”, Sarvamaa sanoo.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission esityksen jäsenmaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin pyynnöstä. Neuvottelut tulevasta monivuotisesta budjetista ovat käynnissä, ja jäsenmaiden tavoitteena on päästä sopuun budjetista tämän vuoden aikana.